Lagotto romagnolo

Alun perin ennen kaikkea vesikoirana työskennellyt lagotto romagnolo on nykyään tunnetuin tryffelikoira. Yhä useammat koiraystävät arvostavat tätä urheilullista nelijalkaista myös ystävällisenä seurakoirana.

Ulkonäkö

Lagotto romagnolo on tyypillinen vesikoira

”Onko kyseessä villakoirasekoitus?” – tähän kysymykseen luultavasti jokainen lagotton omistaja saa toisinaan vastata. On totta, että se muistuttaa tunnettua sukulaistaan. Sillä on kuitenkin vielä enemmän yhteisiä piirteitä kahden muun vesikoirarodun kanssa: espanjanvesikoiran ja portugalinvesikoiran kanssa. Lagotton säkäkorkeus on 41–48 cm ja paino 11–16 kg, joten kokonsa puolesta se asettuu kääpiövillakoiran ja isovillakoiran väliin. Sillä on voimakas ja tukeva vartalo, lähes neliömäinen pää, riippuvat korvat ja nilkkaniveleen asti yltävä, kapeneva häntä. Lagottoa löytyy monissa väreissä, pääasiassa hillittyinä luonnonsävyinä: Usein rodun edustajilla nähdään likaisen valkoista tai ruskeaa eri sävyisinä sekä ruskeankirjavia ja naamiovärejä. Sen kiharasta, vesikoirataustansa vuoksi luonnostaan hieman rasvaisesta turkista ei irtoa karvaa, mutta se on trimmattava säännöllisesti.

Historia

Vedestä tryffelikoiraksi

Vesikoirien tapaan myös lagotto romagnolo oli alunperin kalastajien seuralainen. Sen esi-isät asuivat Pohjois-Italian Romagnassa, jossa ne auttoivat metsästämään suolla, vartioivat kotia ja venettä sekä jäljittivät nokikanoja. Suoalueiden kuivattamisen jälkeen 1800-luvulla koirien omistajat alkoivat hyödyntää sen erinomaista hajuaistia tryffelisienien etsinnässä. Tämä johti siihen, että lagotton saalistusvietti väheni vuosien varrella, sillä siitä olisi tryffelien etsimisessä ollut vain haittaa. 1900-luvulla tryffelinetsijät risteyttivät kuitenkin tarkoituksella myös muita rotuja villakoirista pointtereihin, jolloin kyse ei ollut ulkonäöstä vaan tryffelien etsimiseen soveltuvista parhaista ominaisuuksista. Kohdennettu lagotto romagnolon jalostus alkoi vasta 1970-luvulla rodun omistautuneiden harrastajien ansiosta. Tavoitteena oli kasvattaa alkuperäisiä Romagnan vesikoiria. Vesikoirista tuli entistä tunnetumpia erityisesti Yhdysvaltojen presidentti Barack Obaman perheeseen saapuneen kuuluisan portugalinvesikoiran Bon ansiosta. Kuten aina, tiettyjen rotujen kysynnän nopean kasvun seurauksena ilmenee myös riskejä: Liian monet kasvattavat rotua ilman riittävää taustatietoa ja liian monet rodusta kiinnostuneet kiinnittävät huomiota vain koiran pörröiseen, maalaismaiseen ulkonäköön ja virheellisesti käytettyyn kuvaukseen ”allergiakoira” sen sijaan, että keskittyisivät rodun tarpeisiin.

Temperamentti

Kekseliäs käkkäräpää

Lagotto romagnoloa pidetään ystävällisenä ja mutkattomana koirana. Se ei ole aggressiivinen ja linjasta riippuen sillä on vain vähän tai ei lainkaan metsästysviettiä. Se kiintyy voimakkaasti omistajaansa: Se rakastaa kaksijalkaisen laumansa läheisyyttä ja heittäytyy innokkaasti yhteisiin seikkailuihin. Kotona se käyttäytyy yleensä rauhallisesti, kunhan saa lajinmukaista liikuntaa. Vaikka se on valpas ja ilmoittaa kaikesta epätavallista, sillä ei ole yleensä taipumusta haukkua. Tasapainoinen lagotto sopeutuu hyvin kaksijalkaisten ystäviensä arkeen – olipa kyseessä lapsiperhe tai rauhallinen eläkeläinen. Nämä iloiset kiharapäät ihastuttavat nopeasti viehätysvoimallaan ja pehmeydellään, mutta ovat kaikkea muuta kuin sylikoiria.

Lagotton kouluttaminen

Ystävällinen puhe, positiivinen vahvistus ja rakastava johdonmukaisuus, joka vastustaa tämän älykkään koiran viehätysvoimaa: Tämä on paras resepti lagotto romagnolon kasvatukseen. Myös aloittelijoiden on helppo opettaa tälle nelijalkaiselle ystävälle perustottelevaisuutta asianmukaista tietotaitoa hankittuaan. Lagotto haluaa nimittäin täyttää omistajansa toiveet, jos heidän välilleen syntyy oikeanlainen side. Ennen kaikkea kasvatuksessa auttaa huumori: lagotton luonteessa on luultavasti aina jäljellä hieman itsepäisyyttä ja ilkikurisuutta, mutta lagotton omistajana arvostat tätä luultavasti erityisen paljon. Käy koiranpennun kanssa koirayhdistyksen pentutunneilla ja sen jälkeen koirakoulussa – näin saat paitsi arvokkaita vinkkejä koulutukseen, myös mahdollisuuden ystävystyä muiden koiranomistajien kanssa samalla kun nelijalkainen ystäväsi nauttii lajitoveriensa seurasta.

Rodun terveys

Vastuullisen kasvattajan koiralla on hyvin pieni riski sairastua geneettisiin sairauksiin. Kasvattajat tekevät ehkäisevää työtä viemällä vanhemmat tutkittavaksi lonkan ja kyynärnivelen dysplasian sekä polvilumpion luksaation varalta ja käyttävät kasvatuksessaan vain moitteettomia tutkimustuloksia saaneita eläimiä. Koirat tulee lisäksi testata geneettisesti lysosomaalisen kertymäsairauden varalta. Kyseessä on neurologinen sairaus, joka aiheuttaa aivojen ja hermojärjestelmän toimintahäiriöitä, jotka johtavat yleensä kuolemaan. Tämän sairauden heterotsygoottiset kantajat pysyvät oireettomina, mutta välittävät jälkeläisilleen sairauteen altistavan geenin. Kasvattajat, jotka haluavat varmistaa pentujen terveyden, eivät käytä kasvatuksessa altistavan geenin kantajia. Lisäksi jotkin linjat kärsivät epilepsian autosomaalisesta resessiivisestä muodosta, jossa ensimmäiset kohtaukset ilmenevät jo pentuiässä. Myös tätä sairautta varten on olemassa geenitesti, joka voi antaa sinulle varmuuden – keskustele kasvattajasi kanssa ja pyydä näyttämään testin tulokset. Vastuullinen kasvattaja kertoo mielellään rodusta ja vastaa terveyttä koskeviin kysymyksiin.

Lagotto romagnolon ravitsemus

Terveellisiä makuvaihtoehtoja

Lagotto romagnololla on kulhonsa sisällön osalta samat vaatimukset kuin kaikilla muillakin koirilla: Se tarvitsee lajinmukaista, runsaasti lihaa sisältävää ravintoa eli laadukasta märkä- tai kuivaruokaa. Jos haluat barffata eli tarjota koirallesi raakaa lihaa, sinun tulee hankkia tietoa tai käyttää sopivia valmistuotteita, jotka tekevät tämäntyyppisestä ruokinnasta yksinkertaisempaa. Kun koiranpentu tai täysikasvuinen lagotto muuttaa luoksesi, älä missään tapauksessa vaihda ruokaa välittömästi, vaan totuta se vähitellen uuteen ravintoon, jos haluat vaihtaa sen. Herkkuihin sovelletaan samoja periaatteita kuin pääruokaan: Ne eivät saa sisältää viljaa eikä sokeria ja niiden tulee koostua pääasiassa lihasta. Hampaita hoitavilla herkuilla voit samalla edistää nelijalkaisen ystäväsi hampaiden terveyttä. Naudannahasta valmistetut luut tai kuivatut naudankorvat tarjoavat lagottollesi monipuolisen purunautinnon. Pidä aina tarjolla raikasta vettä – ota pidemmille lenkeille mukaan matkajuomakuppi.

Turkinhoito ja muuta

Lagottolta ei irtoa karvaa, mutta se ei tarkoita, että se olisi ihanteellinen koira siivousfanaatikolle: Tämä luonnonlapsi tuo helposti kotiin likaa. Sen turkkia ei tarvitse harjata, mutta se tulisi trimmata kahdesta kolmeen kertaa vuodessa. Käy joko trimmaajalla tai opettele trimmaamaan koirasi turkki asiantuntijan avustuksella, jos haluat jatkossa tehdä sen itse. Älä nuukaile hyvän trimmerin hankinnassa, kun päätät trimmata turkin itse. Monet lagotton omistajat trimmaavat koiransa keväällä ja myöhään syksyllä, jotta talvella pitkään turkkiin ei tartu lunta. Irrota päivittäin koirasi turkista metsästä ja maastosta mukaan tarttunut lika. Monet lagotton omistajat nyppivät koirien korvakarvat muutaman viikon välein, sillä nämä voivat aiheuttaa ongelmia. Nyppimisestä voi kuitenkin syntyä toisinaan pieniä haavoja, jotka voivat puolestaan toimia bakteerien tunkeutumisreittinä elimistöön. Keskustele eläinlääkärisi kanssa lagottosi korvien hoidosta ja pidä sen korvia silmällä. Tarvittaessa puhdista sen korvat koirien korvanpuhdistusaineella. Varmista, ettei sen karvat valu silmille ja leikkaa talvella karvat tassujen välistä suojataksesi niitä lumi- tai jääpaakuilta. Kylpy on harvoin tarpeen, ellei ystäväsi ole kieriskellyt esimerkiksi koiran ulosteessa. Pese se tarvittaessa lämpimällä vedellä ja käytä mietoa koirashampoota. ”Vesikoirana” useimmat lagottot nauttivat uimisesta luonnossa.

Puuhaa uteliaalle vainukoiralle

Lagotto rakastaa ulkoilua luonnossa rakkaidensa kanssa. Monet, vaikkakaan eivät kaikki, arvostavat säännöllistä uintimahdollisuutta. Pelkkä ulkoilu ei kuitenkaan riitä, vaan entisenä työkoirana lagotto haluaa suorittaa tehtäviä. Se soveltuu koiraurheilulajeihin aina agilitysta ja flyballista koiratanssiin – kokeile, mikä sopii teidän tiimillenne parhaiten. Treenaus kannattaa aloittaa vasta täysikasvuisen lagotton kanssa ja huolehtia aina siitä, ettei kaverisi ylikuormitu – monet niistä ilmaisevat olevansa uupuneita vasta liian myöhään. Monet lagotton omistajat pitävät koiransa kanssa hauskaa harrastamalla etsintää – toisinaan myös etsimällä sieniä ja tryffeleitä, josta rotu on tunnettu. Otathan huomioon: tryffelien etsintä ei kuulu jokamiehenoikeuksien piiriin, joten tuntemattomien maille ei saa ilman lupaa mennä kaivelemaan. Jotkut lagotton omistajat harjoittavat ystävänsä kuonon noin 200 miljoonaa hajusolua eri tavoin ja kouluttavat sen esimerkiksi – luit oikein – ”luteiden jäljityskoiraksi”. Lagotto sopii lisäksi pelastus- tai terapiakoiraksi.

Sopiiko lagotto romagnolo minulle?

Tämä iloinen koira sopii iloisille ihmisille, jotka eivät kuitenkaan ota koiraan liittyvää vastuuta ja ajankäyttöä kevyesti. Alun perin työkoirana toiminut lagotto tarvitsee paljon liikuntaa luonnossa voidakseen päästellä ulos höyryjä ja kaipaa tehtäviä, jotka haastavat sen älynystyröitä. Jos pystyt mahdollistamaan tämän, saat siitä erinomaisen seuralaisen riippumatta siitä, asutko yksin vai perheen ja lapsien kanssa. Jos lapset ovat vielä pieniä, sinun tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että lagottolla on mahdollisuus vetäytyä omiin oloihinsa ja että opetat jälkeläisiäsi pienestä pitäen kunnioittamaan eläimiä. Lagotto sopii hyvin ensimmäiseksi koiraksi, kunhan ”koiraharrastuksen aloittelija” tutustuu perusteellisesti koiran koulutukseen ennen koiran saapumista kotiin ja käy sen kanssa koirakoulua. Lagotto romagnolo tulee hyvin toimeen lajitovereiden ja muiden lemmikkien kanssa edellyttäen, että se on tottunut niihin jo pentu- ja nuoruusiästä alkaen.

Rotu sopii hyvin lomalle mukaan otettavaksi – monet hotellit ottavat vastaan myös koiravieraita – kun siitä ilmoitetaan ennen matkustamista. Erityisesti vaelluslomat ovat hieno tilaisuus rentoutua koiran kanssa. Jos mielesi tekee matkustaa aurinkoiselle Karibialle, jätä nelijalkainen ystäväsi kotiin hyviin käsiin – esimerkiksi sukulaisten tai ystävien ja tutun koiran luokse.

Onko lagotto romagnolo allergiakoira?

Usein lukee tai kuulee, että villakoirat tai vesikoirat, kuten lagotto, sopivat allergisille, eikä niiltä irtoa karvaa. Valitettavasti tämä ei tee siitä ”allergiakoiraa”, sillä allergikot eivät reagoi koiran karvoihin, vaan syljen, hilseen tai virtsan sisältämiin proteiineihin. On kuitenkin mahdollista, että osa allergikoista ei reagoi tiettyihin rotuihin. Ennen kuin päästät koiran kotiisi ”testattavaksi”, kannattaa ehdottomasti keskustella etukäteen lääkärisi kanssa ja olla yhteydessä kasvattajaan, joka mahdollistaa pitkäkestoiset vierailut.

Mistä löydän lagotto romagnolon?

Lagotto romagnolosta on viime vuosina tullut yhä suositumpi. Tämä on valitettavasti johtanut siihen, että monet pitävät koiraa ”nopeana rahasampona” ja ”kasvattavat” koiria ilman yhdistyksen jäsenyyttä, asiantuntemusta ja asianmukaisia terveystarkastuksia. He kuvaavat toimintaansa mielellään ”pieneksi perhekasvatukseksi”, johon ei tarvita papereita. Älä lankea tällaisiin näennäisiin argumentteihin: Vastuulliset lagotto-kasvattajat ovat yhdistyksen jäseniä ja noudattavat sen määräämiä sääntöjä. Ainoastaan yhdistykseen kuuluvilta kasvattajilta saat lagotto romagnolon, jolla on sukutaulu. Lagotto-kasvattajat ovat harvinaisia ja niillä on yleensä luettelo potentiaalisista ostajista. Usein kysyntä ylittää tarjonnan, eli joudut odottamaan haluamaasi koiranpentua tai matkustamaan pitkiä matkoja kaupantekoa varten. Voit hyödyntää tämän ajan valmistautumalla nelijalkaisen ystäväsi saapumiseen ja lukemalla lisää rodusta sekä rodulle sopivista urheilulajeista tai koulutuksista.

Vinkki: Jos et halua käyttää aikaa ja panostaa tutkimiseen etsiessäsi itsellesi sopivaa lagotto romagnoloa, kannattaa ehdottomasti harkita vaihtoehtoisia rotuja. Näihin kuuluu erityisesti lagottoa muistuttava villakoira, jolta ei myöskään irtoa karvaa eikä modernisti trimmattuna vastaa missään tapauksessa vanhaa, kliseistä ”mummokoiraa”. Toinen vaihtoehto on espanjan vesikoira. Jos etsit täysikasvuista nelijalkaista ystävää, kannattaa etsiä internetistä erityisesti kansainvälisiä eläintensuojelujärjestöjä: Italian tai Espanjan löytöeläinkodeissa on usein tarjolla sekarotuisia vesikoiria. Tämä vaatii tietysti intensiivistä valmistautumista ja perusteellisia terveystarkastuksia, mutta jos sinulla on kokemusta koirista, adoptoimalla koiran ulkomailta voit saada itsellesi ihanan nelijalkaisen, joka ei ole lagottoa yhtään huonompi vaihtoehto.

Mukavia hetkiä iloisen vesikoirasi kanssa!