Kissan kasvuajan pituus sekä kissan lopullinen koko riippuu osittain sen perimästä mutta myös ulkoisista tekijöistä, kuten ravinnosta. Kissan kasvu on niin ikään jaettu kuuteen kasvuvaiheeseen. Nämä vaiheet tiedostaen, voimme tukea kissan elämänvaiheita parhaalla mahdollisella tavalla.
© Happy monkey / stock.adobe.com
Tiineenä oleva kissa synnyttää pentunsa noin 66 päivän kuluttua astutuksesta. Syntyessään kissanpennut painavat hädin tuskin 100 grammaa. Seuraavien kuukausien aikana kissanpentu kasvaa kuitenkin huimaa vauhtia. Kissan kasvuvaiheet voidaan jakaa kuuteen vaiheeseen:
Syntymän jälkeen kissanpennut ovat vielä sokeita ja heikkoja. Niiden on välttämätöntä saada emon maitoa, sillä ternimaidoksikin kutsuttu ensimaito sisältää tärkeitä ravinto- ja vasta-aineita. Jälkimmäiset ovat kissanpennun terveydelle erittäin tärkeitä, sillä niiden vastustuskyky on heti syntymän jälkeen kehittymätön ja heikko. Kissanpennut tarvitsevat myös emon suojaavaa lämpöä, sillä niiden turkki ei anna heti riittävää lämpöä.
Noin viikon ikäisinä kissanpennut avaavat silmänsä ja niiden napanuora häviää kuivuessaan. Kissanpennun painonkehitystä tulee tarkkailla päivittäin. Painotaulukoiden avulla voit seurata kissan kasvun edistymistä ja tarvittaessa mukauttaa kissanpennun ravintoa kasvun edistämiseksi.
Kissanpennut ovat ensimmäisinä elinviikkoinaan melko voimattomia. Sen vuoksi ne viettää suurimman osan päivästään nukkuen. Kolmen ja kahdeksan viikon ikäisellä kissalla puhkeavat maitohampaat. Koko maitohampaiden purukalusto sisältää 26 maitohammasta, jotka ovat huomattavasti pienempiä ja terävämpiä, kuin pysyvät hampaat.
Neljän viikon ikäisenä kissanpennun paino on jo kehittynyt, ne kävelevät ja leikkivät sisarustensa kanssa. Tämän ikäinen kissa alkaa syödä myös kiinteää kissanruokaa ja ajankohta onkin oikea kissanpennun totuttamiseen pehmeään kissanpennunruokaan. Ravinnonvaihtoprosessi tulisi tapahtua hitaasti askel askeleelta, sillä sen vatsa on tottunut vain emonmaitoon. Jos ravinnonvaihto on liian nopeaa, voi kissanpentu kärsiä ripulista, ummetuksesta tai muista vatsakivuista. Kissanpennun kasvun kannalta on erittäin tärkeää, että kissan ravinto on oikeanlaista.
Kissanpentu on vasta kaksi kuukautinen ja syö jatkuvasti kiinteää ravintoa. Ne kasvavat koko ajan ja siksi niiden energia- ja ravintoainetarve on suurempi kuin täysikasvuisen kissan. Siksi kissanpentu tarvitsee erityisesti kissanpennun elämänvaiheeseen tarkoitettua ravintoa. Omakohtaiseksi päätökseksi jää, tarjoatko kissallesi märkä– vai kuivaruokaa.
Tässä kohtaa on hyvä käydä ensimmäisen kerran eläinlääkärillä selvittämässä kissan rokotuksia ja tarvittaessa kysyä neuvoa kissanpennun oikeaoppisesta ravinnosta. Kolmen ja kuuden kuukauden ikäisenä kissan hampaat vaihtuvat. Tänä aikana maitohampaiden tilalle kasvavat 30 pysyvää hammasta. Koirilla puolestaan on 42 pysyvää hammasta, kun taas ihmisillä 32.
Seitsemän vilkkaan kuukauden jälkeen kissanpennusta on kasvanut aikuinen kissa. Naaraskissoista tulee sukukypsiä ja ne voivat tulla tiineiksi. Uroskissan sukukypsyys alkaa kuukausi naaraskissaa myöhemmin. Tästä iästä lähtien voidaan riittävän informaation ja harkinnan jälkeen miettiä kissan kastraatiota.
Kissa lopettaa kasvamisen vuoden ikäisenä ja silloin siitä tulee myös huomattavasti rauhallisempi. Tämän jälkeen ne eivät myöskään kasva kooltaan enää suuremmaksi. Noin kahdeksan vuoden iässä kissan kuonon karvat voivat muuttua valkoisiksi. Se on yleisin vanhenemisen merkki. Sen jälkeen ilmenee usein vanhuuteen liittyviä merkkejä, kuten lisääntynyttä väsymystä sekä haluttomuutta liikkua.
Kissan lopulliseen kokoon ja painoon vaikuttavat geeniperimä sekä kissanpentuna saatu ravinto. Monet kissarodut eroavat toisistaan koon ja ruumiinrakenteen puolesta huomattavasti. Esimerkiksi eurooppalainen lyhytkarva kasvaa noin 80-90 cm pitkäksi, kun taas Maine coon -kissat (etenkin kollit) kasvavat jopa 120cm pitkiksi.
Kissan paino vaihtelee myös roduittain. Persialainen kolli painaa noin kahdeksan kiloa, kun taas bengalikissanaaras painaa usein vain kolme tai neljä kiloa.
Terveet kissat elävät keskimäärin noin 15-vuotiaiksi, mutta jotkut kissat ennättävät hyvin myös 19-vuotiaiksi. Kissan ikä on hyvin yksilöllinen ja riippuu paljon sen perimästä. Tietenkin sairaudet sekä ravinnonpuutos tai väärä ravinto saattavat vaikuttaa kissan pitkäikäisyyteen negatiivisesti.
Opiskelin eläinlääkäriksi Giessenin Justus Liebig -yliopistossa ja pystyin hankkimaan kokemusta monilta eri aloilta, kuten pieneläinten, suurten eläin- ja eksoottisten lääketieteiden lisäksi farmakologiasta, patologiasta ja elintarvikehygieniasta. Olen työskennellyt paitsi eläinlääketieteen kirjoittajana myös väitöskirjani parissa. Tavoitteenani on suojella eläimiä tulevaisuudessa paremmin patogeenisiltä bakteereilta. Eläinlääketieteellisen tietoni lisäksi jaan myös omat kokemukseni onnellisena koiranomistajana. Voin ymmärtää ja selittää pelot ja ongelmat sekä muut tärkeät kysymykset eläinten terveydestä.
Tunnetusti koiran ikä on helppo päätellä koiran vuosissa: yksi koiranvuosi on yhtä paljon kuin seitsemän ihmisen vuotta, vaikkakin se hieman riippuu koiran rodusta ja painosta. Mutta miten kissan ikä lasketaan? Ja kuinka vanhaksi kissat ylipäätään elävät? Mistä iästä lähtien kissoja voidaan kutsua senioreiksi?
Yskiikö tai aivasteleeko kissasi? Vuotaako kissasi nenä tai kuorsaako se äänekkäästi? Kissan hengitys voi olla hankalaa monesta syystä. Oireet ovat usein samankaltaisia, mutta syitä oireiluun on monia. Aiheuttajana voi olla esimerkiksi kissalle vaarallinen kissaflunssa tai jopa kissan astma.
Kissan lisääntymiskierto eroaa huomattavasti ihmisen kierrosta. Siksi monet kissan elämänvaiheet ovat ihmisille vaikeita käsitellä. Kissan kiima-aika saattaa herättää monia kysymyksiä kissanomistajissa. Emme tiedä miten kuuluisi toimia, jotta voisimme parantaa kissan oloa. Näin on myös, kun naaraskissalla on kiima-aika. Kissan kiima-aika ilmenee kissan käytöksestä ja yksi tyypillinen kiima-ajan merkki on lattialla kieriminen.
