Kissan kiima-aika

Kissan kiima-aika

Onko kissani kiimassa?

Kissan lisääntymiskierto eroaa huomattavasti ihmisen kierrosta. Siksi monet kissan elämänvaiheet ovat ihmisille vaikeita käsitellä. Kissan kiima-aika saattaa herättää monia kysymyksiä kissanomistajissa. Emme tiedä miten kuuluisi toimia, jotta voisimme parantaa kissan oloa. Näin on myös, kun naaraskissalla on kiima-aika. Kissan kiima-aika ilmenee kissan käytöksestä ja yksi tyypillinen kiima-ajan merkki on lattialla kieriminen.

Miten kissan kiima-aika ilmenee?

Kissan ensimmäinen kiima-aika tapahtuu sen neljännen ja kahdennentoista elinkuukauden välillä. Tästä iästä lähtien kissa on lisääntymiskykyinen. Naaraskissoilla on kiima-aika kahdesti vuodessa – keväällä ja syksyllä. Kiima-aikana kissan munasolu irtoaa, vaikkakin vasta parittelun aikana. Se tarkoittaa siis sitä, että kissa on kiima-aikana aina valmis parittelemaan.

Hieman ennen kiima-ajan alkamista kissat muuttuvat hellyydenkipeiksi tai ihonmyötäisiksi ja kieriskelevät näyttävästi lattialla. Kissan ruokahalu katoaa ja se eksyy ruokakupille vain harvoin. Kun kiima-aika todella alkaa, muuttuu kissan käytös aggressiivisemmaksi. Kissa venyttelee silloin peräpäätään näyttävästi ja mouruaa etsien potentiaalista partneria. Kissan rotu ja luonne vaikuttavat kiima-ajan käytöksen huomattavuuteen. Rauhalliset kissat eivät ole niin aggressiivisia, mutta temperamenttisilla kissoilla käytös on usein erittäin huomattavaa. Hormonit voivat aiheuttaa kissalle myös valkoiseen vivahtavaa vuotoa ja joistakin kissoista saattaa tulla epäsiistejä. Kissasta riippuen ne saattavat merkata ympäristöään houkutellakseen kolleja. Parittelun aikana kissan munarakkula puhkeaa itsestään. Kissojen rakkauselämä ei siis todella jää huomaamatta.

Jos hedelmöitystä ei tapahdu, toistuu kissan kierto useimmiten jo yhdeksän päivän kuluttua. Väittämä, jonka mukaan kiima-aika on yhteydessä päivän pituuteen ja tapahtuu siten kaksi kertaa vuodessa, on täten kumottu. Itseasiassa kissat voivat olla kiimassa jopa jatkuvasti. Kasvatuseläinten on havaittu olevan valmiita lisääntymään jo yhdestä kahteen viikkoon siitä, kun ne ovat olleet tiineinä.

Mitä vaaroja kissan kiima-aika voi aiheuttaa kissalle?

Sopivan partnerin odottaminen on naaraskissoille erittäin stressaavaa, niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Kissa on silloin jatkuvasti valmis parittelemaan. Kissan perustarpeet, kuten ravinnonsaanti tai hiekkalaatikolla käynti, unohtuvat. Kiimassa kasvainten syntymisen riski kasvaa roimasti. Näin on etenkin silloin, kun kissa ei ole kasvatuskäytössä, vaan sen elimistö pysyy kiimassa jatkuvasti.

Kissan kiima-aika saattaa olla hermoja raastavaa aikaa myös ihmisille. Oman työnsä vaatii myös mahdollinen pentueiden määrä. Yksi kissa pariskunta voi kymmenen vuoden aikana tehdä jopa 80 miljoonaa jälkeläistä. Tälle määrälle kissanpentuja on lähes mahdotonta löytää lajinomainen ja rakastava koti, joka tarjoaa kissoille parasta mahdollista ravintoa.

Kissan sterilisointi

Mikäli ei halua kissan lisääntyvän, on tärkeää viedä se sterilisoitavaksi oikeaan aikaan. Sterilisointileikkaus ei ole monimutkainen ja eläinlääkäri voi suorittaa leikkauksen tunnissa. Sterilisointi estää jälkikasvun syntymisen ja ehkäisee kiima-ajan oireita. Leikkaus vähentää siis niin kissan kuin omistajankin stressiä.

Kissojen lisääntymisvietti on aivan kuten mikä tahansa muukin vietti. Kissat reagoivat siihen vaistomaisesti ja mitä lisääntymiseen tulee, synnyttäisivät kissat pentueita useita kertoja vuodessa. Kissalla ei ole jälkikasvun saamiseen kuitenkaan mitään tunnesidettä, minkä vuoksi se ei varmasti jää kaipaamaan kiima-aikaa.

Jos ei halua kissaa sterilisoitavan, voi myös käyttää muita ehkäisykeinoja, joista useimmat vaikuttavat kissoihin hormonaalisesti. Kaikki niistä eivät kuitenkaan ehkäise kiima-ajan oireita.

 

Toivomme kissoille ja kissanomistajille kaikkea hyvää!

Hyödyllisimmät artikkelimme

Kissan ikä

Tunnetusti koiran ikä on helppo päätellä koiran vuosissa: yksi koiranvuosi on yhtä paljon kuin seitsemän ihmisen vuotta, vaikkakin se hieman riippuu koiran rodusta ja painosta. Mutta miten kissan ikä lasketaan? Ja kuinka vanhaksi kissat ylipäätään elävät? Mistä iästä lähtien kissoja voidaan kutsua senioreiksi?

Kissan koronavirus

Koronavirusta tavataan ihmisten lisäksi myös karvaisilla ystävillämme. Ihmisten keskuudessa leviävän uudenlaisen koronaviruksen sijaan kissan koronavirukset (FCoV) ovat tunnettuja jo useita vuosia. Niihin kuuluvat feline enterale coronavirus (FECV) ja paremmin tunnettu feline infectious peritonitis -virus (FIPV). Jälkimmäisestä seuraa feline infectious peritonitis (FIP), joka johtaa tartunnan saaneilla kissoilla tarttuvaan vatsakalvontulehdukseen ja askiittiin ja lopulta kuolemaan. Ihmiset, eritoten heikon vastustuskyvyn omaavat vanhukset ja sairaat, kärsivät puolestaan influenssaa muistuttavista oireista.

Kissan hengitys ja hengitystieongelmat

Yskiikö tai aivasteleeko kissasi? Vuotaako kissasi nenä tai kuorsaako se äänekkäästi? Kissan hengitys voi olla hankalaa monesta syystä. Oireet ovat usein samankaltaisia, mutta syitä oireiluun on monia. Tutustu kissan hengitykseen ja hengitystieongelmiin tässä artikkelissa.