© Denis / stock.adobe.com
Monet samettitassut nauttivat turkinhoidosta. Se myös edistää omistajan ja kissan välistä suhdetta.
Tiheä ja kiiltävä turkki on merkki siitä, että kissasi on terve sekä fyysisesti että henkisesti. Pääasiallisesti kissan turkinhoito on kissan omalla vastuulla. Voit kuitenkin tukea kissaasi turkinhoidossa harjaamalla sitä säännöllisesti. Myös tasapainoinen ravinto edesauttaa turkin hyvinvointia.
Kissan turkin väri ja koostumus ovat jokaisella rodulla erilaisia. Yleisesti ottaen turkki koostuu päällyskarvasta ja pohjavillasta.
Päällyskarva antaa kissalle värin ja kuvioinnin. Se koostuu pidemmistä ja vahvemmista karvoista, jotka kissa voi nostaa, sekä hieman lyhyemmistä suojakarvoista. Pohjavillalla tarkoitetaan hienojen, lyhyiden karvojen muodostamaa suojakerrosta aivan ihon pinnalla.
Normaalin kissanturkin karvojen tiheys on erittäin korkea – jopa 25 000 karvaa neliösenttimetriä kohden. Vertailun vuoksi: koiran turkin tiheys on noin 1 000–9 000 karvaa neliösenttimetriä kohden. Ihmisen päässä on puolestaan vain noin 175–350 hiusta neliösenttimetriä kohden. Ei siis ole ihme, että asunto on usein täynnä kissankarvoja.
Keväisin ja syksyisin, kun kissoilla on karvanlähtöaika, niistä lähtee erityisen paljon karvaa. Keväällä tiheä talviturkki vaihtuu kevyempään kesäturkkiin. Syksyllä kesäturkki puolestaan taas lähtee, ja kissa kasvattaa itselleen talviturkin.
© kaninstudio / stock.adobe.com
Vaikka kissat hoitavatkin turkinhoitonsa yleensä itse, voit tukea samettitassuasi säännöllisellä harjaamisella – etenkin silloin, jos sinulla on sisäkissa. Ulkokissoilla tuuli pääsee välillä tuivertamaan turkin läpi ja myös kissan hujahtaessa puskan läpi osa karvoista jää kiinni oksiin. Sisäkissoilla ei ole tätä mahdollisuutta.
Harjaaminen huolehtii turkin silkkisestä kiillosta, edistää ihon verenkiertoa ja on hyväksi kissan ja omistajan väliselle suhteelle. Monet kissat nauttivat hemmottelevista harjaamishetkistä. Myös sinä hyödyt omistajana kissan turkinhoidosta: jokainen kissankarva, joka jää kiinni harjaan, ei päädy sohvalle, sängyn alle tai tartu siisteihin mustiin housuihin.
Kissan tukeminen turkinhoidossa on tärkeää myös siksi, että kissat nielevät runsaasti karvoja puhdistaessaan itseään. Karvat voivat kerääntyä vatsaan ja muodostaa niin sanottuja karvapalloja.
Jotta kissa pääsisi eroon karvapallosta, sen pitää ensin kakoa se ylös ja oksentaa se sitten ulos. Se on epämiellyttävää sekä kissalle että omistajalle. Säännöllinen harjaaminen auttaa kissaa vähentämään karvapallojen muodostumista ruoansulatuskanavassa.
Pitkäkarvaisia kissoja, kuten persialaisia, pitää harjata kerran päivässä. Muutoin sen turkki on vaarassa huopaantua. Erityisen vaikeissa tapauksissa ei auta muu kuin ottaa sakset käteen. Joskus huopaantuneet kohdat pitää käydä poistamassa eläinlääkärin vastaanotolla.
Kaikki kissat eivät valitettavasti arvosta sitä, että niitä auttaa turkinhoidossa. Ne pakenevat, kun otat kamman tai harjan käteesi. Toiset kissat taas välttelevät kynsin hampain epämiellyttävää prosessia. Ne purevat harjaa tai – huonolla tuurilla – jopa omistajan kättä.
Tällaisissa tapauksissa ei auta muu kuin olla kärsivällinen.
Jotta kissasi tottuisi harjaan, jätä harja ensin lojumaan muutamaksi päiväksi vapaalle paikalle. Siten kissa voi tutkia outoa esinettä ja tutustua siihen rauhassa.
Ensimmäiset harjanvedot voivat odottaa sopivaa hetkeä. Kun kissa on hellittelyn tarpeessa, tai vaikka juuri pesemässä itseään, on oikea hetki kokeilla ensimmäisiä vetoja.
Silitä ensin kissaasi kädellä ja kokeile sen jälkeen hyvin varovasti harjalla. Jatka sen jälkeen taas kädellä. Vuorottele kädellä ja harjalla silittämistä niin kauan, kuin kissa on tyytyväinen. Älä pakota sitä mihinkään. Jos lemmikkiäsi ei enää huvita, anna asian olla ja jatka jonain muuna päivänä.
Älä koskaan harjaa tai silitä samettitassuasi vastakarvaan, sillä kissat eivät voi sietää sitä. Harjaa kissaa aluksi vain sen lempikohdista: jos kissasi pitää esimerkiksi erityisen paljon leuan alta silittämisestä, aloita harjaaminen sieltä. Voit vähitellen laajentaa aluetta ja siirtyä muihin kehon osiin.
On tärkeää pysyä rauhallisena ja kärsivällisenä – ja myös yksi jos toinenkin herkkupala voi auttaa tekemään turkinhoitohetkestä kissasi mielestä hieman miellyttävämmän.
Jos kissasi ei kerta kaikkiaan halua tulla harjatuksi, se voi johtua myös vääränlaisesta harjasta. Yleisesti ottaen harjan tai kamman ei tulisi olla kovin teräväkulmainen, jotta kissan herkkä iho turkin alla ei vahingoitu. Piikit eivät myöskään saa olla liian tiheät, jotta harjaaminen olisi sujuvaa ja tuntuisi miellyttävältä. Herkille kissoille sopii esimerkiksi pehmeä luonnonharja tai kuminen hierontaharja.
Kaikki harjat eivät myöskään sovi kaikille roduille: brittiläinen lyhytkarva tarvitsee tiheään ja pörröiseen turkkiinsa erilaisen harjan, kuin esimerkiksi siamilainen kissa, jolla on hyvin lyhyt karva.
Irtonaisen pohjavillan perusteelliseen poistamiseen on tarjolla erityisiä tuotteita. FURminatoria on saatavana erilaisina versioina, jotka on suunniteltu eri kissarotujen karvan pituuden mukaan.
Terveen ihon ja kauniin turkin säilyttämiseksi myös tasapainoinen ruokavalio on tärkeää. Ravinnon tulee olla ennenkaikkea proteiinipitoista, sillä karvat koostuvat ensisijaisesti keratiiniproteiinista. Myös ravintolisät, kuten lohiöljy voivat vahvistaa immuunijärjestelmää ja edistää turkin terveyttä.
Erikoisruoka ja erityiset tahnat voivat auttaa kissaa ulostamaan peseytyessään nielemänsä karvat suolen kautta. Siten karvapallojen riski vatsassa pienenee.
Jos karvapalloja kuitenkin muodostuu, kissat voivat syödä ruohoa. Se voi auttaa poistamaan karvapallot vatsasta. Siksi sisäkissoilla pitäisikin aina olla ruukullinen kissanruohoa tarjolla.
Lähde:
Tunnetusti koiran ikä on helppo päätellä koiran vuosissa: yksi koiranvuosi on yhtä paljon kuin seitsemän ihmisen vuotta, vaikkakin se hieman riippuu koiran rodusta ja painosta. Mutta miten kissan ikä lasketaan? Ja kuinka vanhaksi kissat ylipäätään elävät? Mistä iästä lähtien kissoja voidaan kutsua senioreiksi?
Yskiikö tai aivasteleeko kissasi? Vuotaako kissasi nenä tai kuorsaako se äänekkäästi? Kissan hengitys voi olla hankalaa monesta syystä. Oireet ovat usein samankaltaisia, mutta syitä oireiluun on monia. Aiheuttajana voi olla esimerkiksi kissalle vaarallinen kissaflunssa tai jopa kissan astma.
Kissan lisääntymiskierto eroaa huomattavasti ihmisen kierrosta. Siksi monet kissan elämänvaiheet ovat ihmisille vaikeita käsitellä. Kissan kiima-aika saattaa herättää monia kysymyksiä kissanomistajissa. Emme tiedä miten kuuluisi toimia, jotta voisimme parantaa kissan oloa. Näin on myös, kun naaraskissalla on kiima-aika. Kissan kiima-aika ilmenee kissan käytöksestä ja yksi tyypillinen kiima-ajan merkki on lattialla kieriminen.
