Stabijhoun on suloinen ja valpas koira Alankomaiden Friisinmaasta. Kotimaassaan sitä käytetään luotettavana vahtikoirana ja seisojana metsästyksessä. Lue tämä artikkeli, niin saat tietää lisää tästä harvinaisesta koirarodusta.
© Charlotte / stock.adobe.com
Harvinaisella stabijhounilla on friisiläinen alkuperä.
Ulkonäöltään stabijhoun muistuttaa hyvin paljon pienimünsterinseisojaa. Se voi olla enimmillään 27 kilon painoinen ja on rakenteeltaan tasapainoinen. Ihanteellisesti koira ei ole liiallisen lihaksikas mutta ei liian hentokaan.
Rotu on yleisesti ottaen keskivertainen hyvällä tavalla – se näyttää koiralta, jonka lapsi piirtäisi.
Stabijhoun on keskisuuri, sen silmät ovat vaakasuorassa linjassa ja pyöreähköt. Vaikka silmien ilme onkin aina valpas, koira luo hyvin ystävällisen yleisvaikutelman. Alhaalla riippuvat korvat muodostavat karvaisen kolmion. Lievästi kaartuva häntä ulottuu kinnerniveleen asti ja sijaitsee melko alhaalla.
Stabijhounin keskipitkä karva kuuluu sen ominaispiirteisiin. Ei ihme, että sen lievästi kihartuvaa turkkia haluaa silittää koko ajan – sitä on vaikea vastustaa!
Turkki on ihanan silkinpehmeä. Turkin väri on yleensä musta-valkoinen tai musta-ruskea. Karva on pidempää vartalossa kuin raajoissa.
Itsenäinen stabijhoun puuhastelee päivisin mielellään oman kotinsa alueella. Sillä on luontainen vahtivietti, ja se käyskentelee luonnostaan oman alueensa rajoilla. Koti on koiralle pyhä paikka, ja se katsoo velvollisuudekseen puolustaa sitä vaaroilta.
Ihmisiä kohtaan stabijhoun on yleensä rauhallinen. Se ei pure eikä ole myöskään aggressiivinen. Tuntemattomia ihmisiä kohtaan se on usein varautunut tai arka.
Sen luottamus on ansaittava. Kun koira on tottunut johonkin ihmiseen, se on kuitenkin hyvin luottavainen ja ystävällinen.
Voidaan sanoa, että stabijhoun ei ole mikään räksyttäjä. Se kuitenkin ilmoittaa tavallisesti muille haukkumalla, kun joku lähestyy sen kotia. Vieraiden, postinjakajan ja jopa kotiin tulevien perheenjäsenten on varauduttava kovaäänisiin tervehdyksiin.
Jos kuitenkin pidät stabijhounia asunnossa, mikä ei ole suositeltavaa, siitä voi seurata ongelmia meluhaittojen muodossa. Stabijhoun on kuitenkin hyvin koulutettavissa, jolloin ongelmiin voi puuttua koirakoulussa.
Kuuliainen ja oppivainen
Stabijhoun sopii erittäin hyvin dummykoulutukseen, metsästykseen ja jäljestämiseen sekä koiraurheilukisoihin. Rotu on luonteeltaan kuuliainen ja oppivainen, mikä tekee siitä hyvin sopivan näihin harrastuksiin.
Stabijhounit rakastavat oppimista ja oman omistajansa miellyttämistä. Hyvin älykäs ja valpas koira omaksuu nopeasti uutta ja toistaa opitut liikesarjat ongelmitta.
Stabijhoun nauttii aina myös erilaisista koiraleluista, vaikka se ei olekaan liiallisen leikkisä. Vaihtelu pitää sen mielen virkeänä ja tasapainoisena.
Myös omapäisyyttä ilmenee. Stabijhounit tottelevat käskyjä tavallisesti heti. Jotkin stabijhounin omistajat kuitenkin kertovat, että rotu voi olla jokseenkin itsepäinen.
Vahti- ja metsästyskoiraksi syntynyt stabijhoun vaatii paljon vapaata liikuntaa. Siksi sille sopii parhaiten omakotitalo omalla kiinteistöllä.
Hyvin sopuisa stabijhoun sopeutuu myös asumaan asunnossa. Jos koiraa pidetään asunnossa, sitä on kuitenkin ulkoilutettava ja aktivoitava vielä enemmän.
Vie koiraa usein lenkille ja luonnon siimekseen tasapainoksi ahtaammalle asumismuodolle. Muuten tyytyväisen koiran luonne voi muuttua ja siitä tulee uhmakkaampi. Sellaista tylsistyminen teettää.
Stabijhoun on hyvä valinta aloittelijoille, koska sillä on hyvä ja kuuliainen luonne. Älä kuitenkaan pelästy pientä omapäisyyttä ja tarmokkuutta.
Stabijhoun sietää muita koiria pääsääntöisesti hyvin, kun taas kissat se hätistää mielellään lähimpään puuhun. Se on erityisen lempeä perheen pienimpiä kohtaan. Jos perheessäsi on siis lapsia, he voivat huoletta leikittää ja syleillä tätä vahtikoiraa.
Stabijhounin pitoon liittyy muutamia suosituksia, jotka kannattaa huomioida.
© Polarpx / stock.adobe.com
Stabijhoun ei ole nirsoilija. Sille kelpaa niin kuivamuona kuin märkäruoka. Koiran vankka vatsa sietää kaikenlaista. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että voisit ruokkia koiraa ruuanjämillä! Laadukas koiranruoka on pitkän ja onnellisen koiranelämän perusta.
Stabijhounia voidaan ruokkia hyvin myös BARF-ruokinnalla (biologisesti lajityypillisellä raakaruokinnalla), koska se on hyvin lähellä alkuperäistä koirien ravitsemusta. Kuitenkin tämä ruokinta vaatii enemmän vaivannäköä koiran omistajalta. Näin ruokintamenetelmä toimii:
Stabijhounin turkki on pitkä, mutta sillä on yksi erityispiirre: turkki puhdistuu itsestään. Kuivunut lika ja kura irtoavat turkista itsestään, eikä niistä pitäisi olla suurempia ongelmia.
Harjan satunnaisesta käytöstä ei kuitenkaan ole haittaa. Tällaiset hoitohetket vahvistavat omistajan ja koiran välistä sidettä ja niistä voi myös nauttia, kun ne hoidetaan leikkimielisesti.
© Charlotte / stock.adobe.com
Stabijhoun on hyvin terve koira. Rodulle tyypillisiä sairauksia ei tunneta. Jos stabijhoun ei saa tarpeeksi liikuntaa, se voi lihoa.
Sitä voi kuitenkin ehkäistä helposti valvotulla ruokavaliolla ja pitkillä lenkeillä, joita tehdään säällä kuin säällä. Sää ei nimittäin haittaa stabijhounia. Kylmyys ja vesi eivät haittaa sitä sen turkin ansiosta.
Jos koira saa tarpeeksi fyysistä rasitusta, hyvää ruokaa ja sitä aktivoidaan henkisesti hyvin, se elää noin 14 vuoden ikään. Toivotamme paljon mukavia hetkiä uskollisen kumppanisi seurassa!
Tätä rotua on esiintynyt todennäköisesti jo pitkään Alankomaiden Friisinmaassa. Rodun varsinaisesta alkuperästä ei kuitenkaan ole varmaa tietoa. Oletettavasti rodun esi-isät ovat voineet olla espanjalaisia tai ranskalaisia spanieleja, jotka on tuotu Alankomaihin.
1900-luvun alkupuoliskolla risteytettiin friisinvesikoira. Stabijhounin säänkestävä turkki on luultavasti perua tältä karvakuonolta. Vuodesta 1960 alkaen stabijhoun on kuulunut FCI:n hyväksymiin virallisiin koirarotuihin.
Stabyhound vai stabijhoun? Stabijhoun on rodun hollantilainen kirjoitustapa, toisin kuin ”stabyhound”.
Stabijhoun ei ole levinnyt kovin laajalle, ja sen jalostus keskittyykin sen kotiseuduille Alankomaihin. Jos siis haluat itsellesi stabijhounin pennun, voit joutua matkaamaan Alankomaihin.
Sinun kannattaa varautua odottamaan saatavilla olevaa pentua, koska niiden markkinat ovat hyvin pienet.
Vinkki: pidä aina huolta siitä, että koiran jalostuslinja on kunnossa, ja tutustu kasvatusolosuhteisiin itse paikan päällä.
Stabijhoun on tasapainoinen koira, joka vahtii kotiasi ja pihaasi. Se ihastuttaa etenkin ihanalla turkillaan ja sopeutuvaisella luonteellaan. Aktiviteetit ja perhe-elämä yhdistyvät hienosti ja helposti eloon tämän koiran kanssa.
Pennun hankinta vaatii kuitenkin kärsivällisyyttä ja vaivannäköä. Se kuitenkin kannattaa, sillä sen jälkeen yhteisiä elinvuosia voi olla jopa 14 vuotta.
| Erityisominaisuudet: | Stabijhoun on uskollinen vahti ja ystävällinen seisoja Alankomaista, joka hurmaa rauhallisuudellaan ja valppaudellaan. Sen turkki on erinomaisen säänkestävä. |
| Luonne: | Valpas, oppivainen, ystävällinen |
| Säkäkorkeus: | Uros: 50–53 cm; naaras: 48–51 cm |
| Paino: | Uros: 22–27 kg; naaras: 18–23 kg |
| Turkki: | Pitkä, lievästi kihartuva turkki; musta, ruskea valkoisin merkein |
| Turkinhoito: | Ei liian vaativaa, säännöllinen harjaus järkevää |
| Ulkoilutus: | Pitää liikunnasta, vaatii säännöllisiä ja runsaita lenkkejä |
| Sopivuus aloittelijan koiraksi: | Sopii aloittelijalle hyvän koulutuksen ja riittävän aktivoinnin myötä |
| Haukkuminen: | Haukkuu vierailijoita |
| Odotettu elinikä: | 13–14 vuotta |
| Tavallisia sairauksia: | Hyvin terve, rotutyypillisiä sairauksia ei tunneta |
| FCI-ryhmä: | Ryhmä 7: seisovat lintukoirat |
| Alkuperä: | Friisinmaa, Alankomaat |
Since I was a baby, I preferred to cuddle with our Persian cat rather than with my teddy bear. Later I got on my parents' nerves until I was allowed to adopt a horse. I have had many memorable experiences with my pets. And even though life with animals is not always easy, I wouldn't consider any other because pets touch my soul like nothing else. I even feel this magic when I write about them, and I hope some of it touches you as well.
Nämä pienet pyörremyrskyt eivät tee vaikutusta koollaan, vaan ystävällisyydellään, itsevarmuudellaan ja energiallaan. Ei siis ihme, että pieni pystykorvainen pomeranian valtaa koiraihmisten sydämiä ja koteja.
Shetlanninlammaskoira (kutsutaan myös sheltiksi) on pieni energiapakkaus, joka tarvitsee paljon liikuntaa ja aktiviteetteja. Sillä on sirot kasvonpiirteet, joita ympäröi uhkea harja. Sen oppimishalu ja empatia tekevät siitä myös ihanan seurakoiran.
Ystävällinen ja hyväntuulinen suomenlapinkoira on löytänyt omistajia myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Jos olet kiinnostunut tästä koirarodusta, sinulla tulisi olla tämän koiran kanssa yksi yhteinen mielenkiinnon kohde ja se on liikkuminen – eri toteen luonnossa.
