Alaskanmalamuutti

Useimmat koiranystävät tunnistavat sen ensisilmäyksellä: alaskanmalamuutti kuuluu kylmän ja jäisen pohjoisen rekikoiriin. Kuten siperianhuskylla, myös tällä rodulla on nykyisin lukuisia ihailijoita myös leudommilla ilmastoalueilla. Tämän kestävän koiran pito vaatii omistajaltaan kuitenkin erityisen paljon omistautumista.

Ulkonäkö

Tyypillinen rekikoira

Alaskanmalamuutti on rekikoirista suurin ja vahvin, ja sen ulkonäkö on sen mukainen: malamuutilla on kompakti, pystykorville tyypillinen ruumiinrakenne. Sillä on matala rinta ja vahvat olkapäät, jotka mahdollistavat raskaiden kuormien vedon. Sen korvat ovat suhteellisen pienet ja kolmionmuotoiset, ja sen silmät ovat mantelinmuotoiset ja useimmiten ruskeat, eivät kuitenkaan koskaan siniset. Malamuutilla on pystyhäntä, joka on käpristynyt hieman alaviiston selän ylle. Sen kylmältä suojaava turkki koostuu öljyisestä pohjavillasta ja pystyyn kasvavasta päällyskarvasta, joka on hieman pidempi olkapäiden ja kaulan kohdalta. Turkin väri on yleensä vaaleanharmaan ja mustan väliltä, ja siinä on valkoisia kohtia. Malamuutin päätä koristaa usein tyypillinen maski- tai lakkimainen kuvio. Standardin mukaan koiran väri on ihannetapauksessa symmetrinen. Myös kokonaan valkoiset yksilöt ovat sallittuja. Alaskanmalamuutti on suhteellisen komea koira: urokset saavuttavat noin 63 cm:n ja naaraat 58 cm:n säkäkorkeuden. Alaskanmalamuutti painaa 34–38 kg.

”Pohjoisen veturi”

Nimi alaskanmalamuutti on peräisin koiran pohjoisesta alkuperästä. Se kantaa nimeään alkuperäisten jalostajiensa, malamuutti-inuittien kunniaksi. Tämä Luoteis-Alaskasta kotoisin oleva, vaeltava eskimokansa tarvitsi vahvan, kestävän ja luotettavan rekikoiran. Alaskanmalamuutti syntyi tehokkuuteen perustuvan valikoinnin seurauksena. Kuten muidenkin rekikoirien, myös alaskanmalamuutin esi-isiä ovat pohjoiset pystykorvat. Niihin kuuluu seuraavat klassiset rekikoirarodut: nopeampi ja kevyempi siperianhusky sekä kotiseutunsa ulkopuolella vähemmän levinneet samojedinkoira ja grönlanninkoira. Koirat olivat kotiseutunsa metsästäjien ja kalastajien vetokoiria ja myös arvokkaita apureita metsästys-, kalastus- ja vahtikoirina.

Vaikka tämä koiratyyppi on ollutkin olemassa jo vuosisatojen ajan, ja se kuuluu alkuperäisiin koirarotuihin, malamuutin tavoitteellista jalostusta on harjoitettu vasta vuodesta 1926 lähtien. Rotustandardi muotoiltiin virallisesti vuonna 1935, kun Amerikan kennelklubi (ACK) tunnusti rodun. Se oli myös Alaskan Malamute Club of America -yhdistyksen (AMCA:n) synnyinhetki. Rotu saavutti myös tunnettavuutta, koska jotkut malamuutit seurasivat retkikuntia napaseudulle suuntautuville jäätikkövaelluksille.  Nykyisin tätä vahvaa nelijalkaista käytetään myös rekikoirakilpailuissa, joissa se ei niinkään loista nopeudellaan, vaan uskomattomalla kestävyydellään. Tämä pohjoisesta kotoisin oleva voimapakkaus koristaa myös Alaskan rajalla sijaitsevan, Kanadan Yukonin territorion vaakunaa – alaskanmalamuutti on myös Yukonin territoriota edustava koirarotu.

Alaskanmalamuutin koulutus

Tämä eläinystävä tarvitsee alusta asti selkeitä ja pysyviä sääntöjä, niin että se ei edes yritä kyseenalaistaa hierarkiaa – se voi nimittäin tämän kokoisen koiran kohdalla olla hyvinkin epämiellyttävää. Alaskanmalamuutin omistajalta vaaditaan kokemusta ja kärsivällisyyttä koiransa kouluttamisessa. Sinun tulee näyttää suvereenisti, että olet johtaja – muuten se yrittää ottaa paikkasi, sillä tämä rotu on taipuvainen dominointiin. Jos olet kuitenkin voittanut sen kiintymyksen ja kunnioituksen, ylpeä rekikoirasi on yleensä valmis yhteistyöhön miellyttääkseen sinua. Koulutus tulisi toteuttaa rakkaudella ja määrätietoisuudella – ankaruus on tämän herkän koiran kohdalla väärä keino. Ota myös huomioon, että vain tarpeeksi fyysistä haastetta saava malamuutti voi olla hyväkäytöksinen – muuten rekikoira etsii venttiilin turhautumiseensa, eikä se useimmissa tapauksissa ilahduta koiran omistajaa. On suositeltavaa, että kunnon sosialisointi aloitetaan jo kasvattajan luona, jotta koira tulee toimeen muiden koirien kanssa muun muassa päivittäisillä retkillä. Jatka sosialisointia pentukoulun ja koirakoulun muodossa.

Rekikoirille sopivaa aktiviteettia

Malamuutin tulisi saada mahdollisuus toimia säännöllisesti vetokoirana reen tai vaihtoehtoisesti vaunun edessä. Tämä pohjoisesta kotoisin oleva kestävyysurheilija ei ole niinkään nopea, mutta sitäkin vahvempi. Sen vahvuutta voi myös harjoittaa. Weight pulling on alaskanmalamuuttien omistajien suosiossa sellaisilla alueilla, joilla on harvemmin lunta. Siinä koira vetää vaunua, joka on lastattu sen omaan painoon nähden sopivilla painoilla. Painoja voidaan myös lisätä vahvuuden mukaan. Kuten kaikkia vaativia urheilulajeja, weight pullingia tulee harjoittaa vain täysikasvuisten (yli 15 kuukautta vanhojen) rekikoirien kanssa. Aikuistakaan koiraa ei saa koskaan rasittaa liikaa, jotta se säilyttää motivaationsa ja pysyy terveenä. Rotu ei sovi dominoivan luonteensa vuoksi suojelukoirakoulutukseen, ja se pitää yleensä pitää hihnassa, sillä sen metsästysvietti on niin suuri. Se kuitenkin rakastaa pitkiä vaelluksia.

Terveys

Parhaan perustan ja hyvät eväät alaskanmalamuutin kaikinpuolin terveeseen elämään voi antaa vain vaastuuntuntoinen kasvattaja, jolla on runsaasti tietotaitoa. Osta pentu ehdottomasti luotettavalta kasvattajalta, joka on rotuseuran jäsen, ja jolla on esittää todistukset jalostuseläinten terveystarkastuksista. Esimerkiksi lonkkadysplasiatutkimukset ovat oleellisia, sillä tämän kokoisella koiralla sitä esiintyy usein. Hoida koirasi nivelten terveyttä tarjoamalla sille lajinomaista ruokaa ja tarpeeksi liikuntaa. Rotu voi olla myös altis lyhytkasvuisuudelle ja sinkinpuutoksesta johtuvalle ihosairaudelle, joka aiheutuu heikentyneestä sinkinimeytymisestä suolessa. Se ilmenee muun muassa punoituksena, hilseilynä ja karvanlähtönä. Sitä hoidetaan useimmiten sinkkisuolalla – joskus yhdessä vähäkalsiumisen ravinnon kanssa.

Ruumiinrakenteensa ja täydellisesti kylmään kotiseutuunsa sopivan lämpimän turkkinsa vuoksi alaskanmalamuutti ei kestä kuumuutta. Vältä suurta rasitusta jo yli 15 asteen lämpötiloissa ja huolehdi siitä, että koirallasi on viileä paikka myös kesäisin. Terve alaskanmalamuutti voi elää noin 12-vuotiaaksi.

Alaskanmalamuutin ravinto

Alaskanmalamuuttikin syö mielellään lajityypillistä ruokaa – ja siinä on paljon lihaa! Valitse koiranruoka, jossa on mahdollisimman paljon lihaa, jotta se kattaa lemmikkisi proteiinintarpeen. Viljalla ei ole sijaa korkealaatuisessa koiranruoassa. Se pätee sekä kuiva- että märkäruoan kohdalla. Kuten kaikki suuret koirat, alaskanmalamuutti tarvitsee ruokailun jälkeen ruokalevon, sillä muutoin sillä on riski saada hengenvaarallinen mahalaukunkiertymä. Ruoki koirasi siksi aina vasta liikunnan jälkeen ja suo sille kunnon lepohetki sen jälkeen. Täysikasvuiset alaskanmalamuutit tulevat toimeen kahdella aterialla päivässä, kasvuiässä olevat koirat tarvitsevat ruokaa jopa neljästi päivässä. Sopeuta ruoan määrä ehdottomasti koirasi todelliseen energiantarpeeseen ja huolehdi siitä, että sen vyötärö pysyy hoikkana. Jos haluat palkita malamuuttisi herkkupalalla, anna sille terveellisiä herkkuja, joissa ei ole sokeria, kuten esimerkiksi hampaita hoitavia herkkuja. Kuivatut puruherkut tyydyttävät sen luonnollista pureskeluntarvetta. Huolehdi siitä, että koirallasi on aina tarpeeksi juomavettä saatavilla. Muista ottaa vettä myös retkille mukaan.

Turkin hoito

Vaikka tämän rodun turkki onkin helppohoitoinen, alaskanmalamuutista lähtee erittäin paljon karvaa. Se on syytä harjata säännöllisesti. Siten autat koiraasi pääsemään eroon ylimääräisistä karvoista. Keväisin ja syksyisin, kun rekikoira vaihtaa turkkia, sen pohjavilla lähtee tuppoina. Jos turkki on likaantunut, useimmiten riittää, kun sen harjaa kuivana. Pese koira vain hätätapauksessa ja käytä pesuun mietoa koirashampoota. Tarkista koirasi korvat säännöllisesti ja puhdista ne tarvittaessa eläinkaupasta saatavilla korvienpuhdistustuotteilla. Jotkut koiranomistajat huolehtivat nykyisin hampaidenpuhdistuksesta pesemällä koiran hampaat erityisellä koiran hammasharjalla ja -tahnalla. Jos se on sinulle varteenotettava vaihtoehto, totuta koirasi tähän päivittäiseen hoitorituaaliin jo pienenä. Hampaiden pesu on koirillakin tehokkain tapa ehkäistä hammaskiveä ja sen aiheuttamia sairauksia. Tarkista koirasi kynnet säännöllisesti ja lyhennä ne tarvittaessa erityisillä kynsileikkureilla.

Sopiiko alaskanmalamuutti minulle?

Tämä pohjoisesta kotoisin oleva vahva koira asettaa suuret vaatimukset omistajalleen: alaskanmalamuutti on koira, joka vaatii kokenutta omistajaa. Omistajan pitää tulla toimeen sen dominoivan luonteen kanssa, ja pystyä kouluttamaan se perustottelevaisuuteen, mikä on välttämätöntä näin vahvan koiran kohdalla. Se on seikka, joka on ehdottomasti otettava huomioon, kun harkitsee alaskanmalamuutin hankkimista, sillä moni aliarvioi koiran voiman. Sama pätee tämän nelijalkaisen kestävyysurheilijan valtavaan liikunnantarpeeseen.

Alaskasta kotoisin oleva rotu ei missään nimessä kuulu kaupunkiin eikä kerrostaloasuntoon – malamuutti tarvitsee paljon tilaa ja luontoa. Se voi hyvin asua ulkona turvallisesti aidatulla alueella, jossa on katettu suojapaikka, mikäli sillä on seurana muita lajitovereita. Alaskanmalamuutin voi ottaa myös perhekoiraksi – molemmissa tapauksissa se tarvitsee paljon kanssakäymistä ihmisten kanssa.

On itsestäänselvää, että tämä rotu ei sovi lämpimiin maihin, sillä niissä se kärsisi kuumuudessa. Ota se myös huomioon, kun suunnittelet lomaa etelässä. Jätä alaskanmalamuuttisi suosiolla asiantuntevaan hoitoon lomasi ajaksi.

Arvioi koiran pitoon tarvittava aika ja siihen liittyvät kustannukset mahdollisimman realistisesti, sillä nelijalkaisesi tulee tarvitsemaan molempia: rekikoira tarvitsee päivittäin paljon aikaa yhteisille luontoretkille – äläkä unohda myöskään hellittely- ja hoitohetkiä. Koiran hankintaan liittyviin kustannuksiin lukeutuu koiran hinnan lisäksi perusvarustus ja mahdollisesti myös rekikoiran varustus. Jatkuviin kustannuksiin puolestaan kuuluvat korkealaatuinen ruoka, eläinlääkärikäynnit, rokotukset ja madotukset sekä koiravero ja koiravakuutus. Koiran sairausvakuutus saattaa myös olla varteenotettava investointi.

Mistä löydän alaskanmalamuutin?

Siperianhuskyjen ohella alaskanmalamuutit ovat yleisimpiä rekikoiria, mutta niitä ei kohtaa aivan yhtä usein, kuin niiden pienempiä sukulaisia. Löydät kuitenkin varmasti suhteellisen nopeasti luotettavan kasvattajan, jolle on tulossa uusi pentue kohtuullisen ajan sisällä. Vieraile kasvattajan kotona ja ota selvää hänen kasvatustavoitteistaan ja terveystarkastuksista. Kasvattajan on ehdottomasti kuuluttava seuraan ja luovutettava pentunsa vain FCI:n alaisena kuuluvan seuran sukutaululla. Vain siten voit olla varma, että saat puhdasrotuisen alaskanmalamuutin, jonka vanhemmat on valittu jalostukseen tyypin, luonteen ja terveyden vuoksi. Älä koskaan osta pentua epäilyttävistä olosuhteista – älä edes säälistä! Sillä jos ostat pennun tällaiselta kauppiaalta, tuet luvatonta jalostusta.

Jos etsit täysikasvuista alaskanmalamuuttia, voit kääntyä eläinsuojeluyhdistyksen puoleen – ehkä sekarotuinenkin koira voi valloittaa sydämesi. Valitse koira, joka sopii parhaiten elämäntilanteeseesi ja kokemukseesi. Käänny tarvittaessa pohjoisten koirien seuroihin, he voivat mahdollisesti auttaa sinua löytämään alaskanmalamuutin. Varaa aika tapaamiseen, jonka aikana voit tutustua koiraan rauhassa, ja ottaa selvää, olisitteko te hyvä tiimi.

Toivotamme sinulle paljon iloisia hetkiä vahvaluonteisen alaskanmalamuuttisi kanssa!