Kissan adoptointi eläinsuojeluyhdistykseltä
Vuosittain eläinsuojeluyhdistyksiin toimitetaan lukuisia kodittomaksi joutuneita kissoja. Kaikki eivät kuitenkaan ole löytökissoja. Myös kissan omistajat voivat tuoda oman kissansa eläinkotiin tai kissa viedään sinne omistajan kuoltua.
Eläinsuojelulain (15 §) mukaisesti kunnan on huolehdittava alueellaan irrallaan tavattujen ja talteen otettujen koirien ja kissojen sekä muiden vastaavien pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten tilapäisen hoidon järjestämisestä. Talteen otettua eläintä on säilytettävä vähintään 15 päivän ajan, minkä jälkeen kunnalla on oikeus myydä, muutoin luovuttaa tai lopettaa eläin.
Paikallisista eläinsuojeluyhdistyksistä on löydettävissä luonteeltaan, ulkonäöltään ja rodultaan erilaisia kissoja. Eläinsuojeluyhdistysten verkkosivuilla on yleensä nähtävissä millaisia kissoja (ja muitakin lemmikkieläimiä) niillä on parhaillaan suojissaan. Jos kissoista ei ole kuvausta yhdistyksen verkkosivuilla, voi yhdistykseen ottaa suoraan yhteyttä ja ilmoittaa haluavansa ottaa itselleen kodittoman kissan.
Löytöeläinkoteihin tuodut kissat ovat luonteeltaan sen mukaisia miten ne ovat kasvaneet ennen sinne joutumistaan. Ne eivät ole kuitenkaan sen vaikealuonteisempia kuin muutkaan kissat. Jotkin ovat vähän pelokkaampia, toiset taas vilkkaampia ja seurallisempia ja toiset mieluummin tilanteita rauhallisesti syrjästä seuraavia kissoja. Löytöeläinkodeista löytyy siten ihan normaaleja kissoja. Ne ovat vain jostain syystä joutuneet jättämään aikaisemman kotinsa, ovat eksyneet tai ne on jätetty sydämettömästi heitteille ja tuotu myöhemmin löytökissana löytöeläinkodin hoiviin - kissan adoptointi löytöeläinkodista onkin suotavaa, jos se omassa tilanteessa on mahdollista.
Löytöeläinkodit ovat kissoille vain väliaikaisia hoitopaikkoja. Ennen uuden oman kodin löytymistä löytöeläinkodit järjestävät kuitenkin hoidokeilleen luonaan mahdollisimman mukavat oltavat. Kissat saavat käyskennellä vapaasti toistensa seurassa ja pääsevät usein myös nauttimaan ulkoilmasta. Eläinsuojeluyhdistysten vakituiset työntekijät sekä vapaaehtoiset auttajat huolehtivat eläinten hoidosta ja viettävät aikaa niiden kanssa leikkien ja silitellen. He ovat perillä suojattiensa luonteenlaadusta ja siitä mistä ne pitävät eniten. He voivatkin valottaa suojattiensa taustoja sopivaa kissaa itselleen etsivälle kissojen ystävälle.
Löytöeläinkodeissa huolehditaan myös kissojen terveydestä. Kissat rokotetaan, madotetaan ja tarvittaessa myös kastroidaan. Lisäksi kissat, samoin kuin muut suuremmat eläimet, voidaan merkitä mikrosirulla tai tatuoimalla. Jos löytöeläinkodeissa on urospuolisia pentukissoja, ne voidaan luovuttaa uuteen kotiin edellyttäen, että pentu kastroidaan kun se täyttänyt kahdeksan kuukautta. Näin toimitaan siitä syystä, että kissapari voi saada vuodessa noin kaksitoista kissanpentua. Kahdessa vuodessa näistä voi syntyä 66 kissaa, kolmessa vuodessa 350 kissaa, neljässä vuodessa 2200 kissaa ja, jos samaa menoa jatketaan, on kymmenen vuoden päästä syntynyt yli 80 miljoonaa kissaa! Kastrointia voidaan syystä pitää ennakoivana eläinsuojeluna.
Löytöeläinkotien palvelut eivät ole ilmaista. Kissoja ei saa ottaa eläinsuojeluyhdistyksistä itselleen ilmaiseksi. Ne annetaan ns. adoptoitavaksi ja niistä peritään luovutusmaksu, joka on esimerkiksi aikuisesta kissasta sadan euron molemmilla puolin. Maksulla pyritään kattamaan kissoista löytöeläinkodissa aiheutuneet ylläpitokustannukset ja esimerkiksi eläinlääkärikulut. Luovutusmaksun tarkoituksena on myös estää spontaanit valinnat kissan ottamiseksi. Yleisenä käytäntönä on, että kissaa ei saa mukaansa ensimmäisellä käyntikerralla, vaan vasta harkinta-ajan jälkeen. Lisäksi eläintenhoitaja haastattelee kaikki hoivakodista eläimen hankintaa harkitsevat henkilöt. Tältä pohjalta hän osaa suositella kissan ottajalle juuri tälle parhaiten sopivaa yksilöä. Kissaa adoptoivan on oltava täysi-ikäinen. Lisäksi pentuja ei pääsääntöisesti luovuteta kodin ainoaksi kissaksi.
Kissan adoptointi saattaa onnistua myös tilapäisesti kissoja hoitavan sijaiskodin kautta. Kaikista sijaiskodeissa olevista kissoista ei välttämättä ole ilmoitusta eläinsuojeluyhdistysten verkkosivuilla, sillä niistä ilmoitetaan vasta kun ne ovat luovutusikäisiä ja saaneet tarvittavat rokotukset ja mahdolliset muut toimenpiteet. Näitä kissoja voi käydä katsomassa sijaiskodeissa etukäteen sovittuna ajankohtana. Sijaiskodeissa elävien kissojen elinolosuhteet ovat eläinsuojeluyhdistysten eläinsuojia kotoisammat. Kissan hoidosta vastaavat henkilöt ovat oppineet tuntemaan kissan luonteen ja mieltymykset varsin tarkkaan ja osaavat antaa yksilöllisiä neuvoja miten sen kanssa tulee alusta alkaen parhaiten toimeen.