Miten kissat tutustuvat toisiinsa?

Kissat keskenään

Kissaa ei enää pidetä eläimenä, joka mieluiten elää yksinään omissa oloissaan.  Monet kissojen kanssa elävät ovat huomanneet, että kissat viihtyvät mainiosti muiden kissojen seurassa. Etenkään pikkukissoja tai pelkästään sisäkissana eläviä kissoja ei oikeastaan saisi pitää yksinään. Miksipä et siis hankkisi yksinäiselle kissalle toista (tai kolmatta) kissaa seuraksi löytöeläinkodista tai kissankasvattajalta? Ei ole kuitenkaan varmaa, että monen kissan talouden saa toimimaan ongelmitta.

Kissan omistaja haluaa tietysti kissalleen kaikkein parasta ja mahdollisimman nopeasti. On kuitenkin huomioitava, että me ihmisetkään emme pidä jokaisesta toisesta ihmisestä, vaikka sitten olisimmekin saman ikäisiä ja kotoisin samalta paikkakunnalta. Vaikka oltaisiinkin oltu koulussa samalla luokalla monta vuotta, voi ystävyyssuhteen syntymiseen kulua vuosia, jos niin on käydäkseen. Useinkaan ei ole ollut kyse kaveruudesta ensimmäisestä hetkestä alkaen, vaan on tarvittu monia tapaamisia, jotta ystävyys on voinut alkaa. Kissoilla asia on samoin. Kissat eivät ole samanlaisia. Ne ovat luonteeltaan erilaisia, niille on kertynyt erilaisia kokemuksia ja ne pitävät erilaisista asioista. Kun ollaan etsimässä omalle kissalle toista tai jopa kolmatta tai neljättä kissakaveria, on hyvä toimia varovaisesti, jotta kaikki sujuisi mahdollisimman stressittömästi.

Kissatko yksineläjiä?

Kissoista puhutaan toisinaan luonnehtimalla niitä yksinäisiksi saalistajiksi. Pienet kissaeläimet, kuten afrikanvillikissa (myös aavikkokissaksi kutsuttu) ja eurooppalainen metsäkissa, elävät pääsääntöisesti yksinään. Yksinelämisen syynä on niiden metsästämien saaliiden pieni koko: niistä riittää yleensä vain välipalaksi. Hiirestä ja pikkulinnusta ei riittäisi paljoakaan useammalle lauman jäsenelle jaettavaksi. Silloin kaikki jäisivät yhdestä pienestä saaliista vielä kovin nälkäisiksi. Tämä on syy miksi kissa saalistaa ja syö saaliinsa yksinään.

Kissa kuluttaa paljon aikaa saalistukseen, joten villikissa elää suurimman osan ajasta yksinään. Siitä huolimatta kissanpennut ovat varsin sosiaalisia yksilöitä. Eurooppalainen metsäkissa, joka on meidän kotikissamme lähisukulainen, kasvattaa jopa poikasiaan yhdessä muiden emokissojen kanssa muodostamassaan yhteisössä. Myös suuremmat villikissat, kuten jaguaarit, tiikerit ja ilvekset saalistavat yksinään.  Leijona on ainut suuri kissaeläin, joka elää ja saalistaa laumassa.

Ihmisen kanssa eläminen on muuttanut kissojen luonnetta. Kissa on vieläkin perimältään toisista riippumaton pieneläinten saalistaja. Kissan elinolosuhteet ovat kuitenkin muuttuneet. Tämä pätee sisäkissojen lisäksi myös kulkukissoihin ja puolivilleihin kissoihin. Kissat ovat tottuneet ihmisten olosuhteisiin silloinkin, kun ne elävät vailla kotia ja saavat vain paikka paikoin ihmisten tarjoamaa ruokaa ravinnokseen. Ne kohtaavat toisensa silloin usein ruokintapaikan lähettyvillä. Ruokailu sujuu tavallisesti ongelmitta, jos vain olosuhteet ovat asian kannalta suotuisat, eli ruokaa ja ruokailuun sopivaa tilaa on tarpeeksi. Villikissat eivät muutu tällaisten tilapäisten yhteisten ruokailuhetkien ansioista laumaeläimiksi. Nämä yksinäiset saalistajat eivät muodosta keskuudestaan laumaa kuten sudet, eikä niillä ole hierarkkisia rakennelmia alfauroksen alaisuuteen. Kissaryhmän valtahierarkia riippuu ajasta ja paikasta. Se toimii vaikkapa niin, että kissa A:lla on ladossa aamuisin ohjat käsissään ja kissa B:llä iltapäivisin, kun taas kissa C on pihan eteläpuoleisen osan valtiatar.

Mitä tarvitaan sopuisaan yhteiseloon?

Vaikka jotkut kissat dominoivatkin toisia kissoja ja jotkut jättäytyvät sovinnolla alisteisempaan asemaan, kissaryhmän sosiaalinen rakenne on paljon monimutkaisempi kuin laumassa elävien koirien. Siksi on toimittava harkitusti, jos haluaa saada kissat ystävystymään keskenään. Jotta kissat saa elämään sovinnossa keskenään, on syytä ottaa huomioon tietyt asiat.

Ensinnäkin on hyvin tärkeää, että kissojen sopuisaa yhdessäoloa varten on riittävästi resursseja, jotta kissoilla ei ole aihetta alkaa tapella keskenään. Kyse on siitä, ettei kissojen tarvitse ruveta kiistelemään ravinnosta tai rauhallisesta lepopaikasta. Jokaiselle kissalle on syytä järjestää oma suuri, ilmava ja siisti kissanvessa. Jokaiselle kissalle on myös annettava tasapuolisesti huomiota. Jos nämä asiat ovat kohdallaan, on kodissa paikka toisellekin kissalle.

Jokainen kissa tarvitsee vähintään:

  • rauhallisen syömäpaikan, jossa se saa ruokailla häiriöittä
  • kissat ovat perimmältään aavikon kasvatteja, mutta siitä huolimatta niillä pitää olla aina raikasta juomavettä
  • siisti kissanvessa, jonne ne pääsevät tarpeilleen vaikeuksitta vuorokauden ympäri
  • mahdollisuus teroittaa kynsiään kissalle ominaiseen tapaan
  • paikka minne vetäytyä lepäämään tai nukkumaan
  • mahdollisuus voida leikkiä mielensä kyllyydestä
  • aikaa yhdessä ihmisystäviensä kanssa

Luonne

Täyttyvätkö edellytykset useamman kissan pidolle? Jos niin on, kissalle voi alkaa etsiä sopivaa seuraa.

Kissojakin yhdistää usein samankaltaisuus. Rauhalliset kissat saattavat hermostua eloisammista kissakumppaneista ja toisaalta temperamenttisille kissoille on enemmän iloa kaltaistensa seurasta. On tietysti olemassa poikkeuksiakin. Hyökkäävät ja huonosti sosiaalistetut kissat eivät useinkaan pidä muiden kissojen seurasta, eivätkä varsinkaan silloin, jos ne ovat yhtä aggressiivisia ja luonteeltaan epävarmoja kuin ne itse.

Niinpä rauhalliselle kissalle kannattaa etsiä kaveriksi samalla tavalla hillittyä kissaa. Vilkkaammalle kissalle sopii paremmin kissa, joka pitää yhtä lailla leikkimisestä ja puuhastelusta.

Ikä

Nuoremmat kissat ovat eloisia. Niillä on aina jokin puuha meneillään ja ne pitkästyvät tekemisen puutteesta nopeasti. Silloin ne ajautuvat usein tekemään pahojaan. Nuoret kissat ovat yleensä luonteeltaan vanhempia kissoja joustavampia. Niiden on helpompi lähestyä muita kissoja, joten ne saa tottumaan toisiinsa helpommin kuin vanhemmat kissat. Kun haluaa tarjota kodin toisellekin kissalle, helpointa onkin hankkia jo kotiutuneelle nuorelle kissalle kaveriksi toinen nuori kissa.

Vanhempien kissojen luonne on jo ehtinyt vakiintua ja ne ovat alkaneet käyttäytyä rauhallisemmin. Vanhempi ja jo rauhalliseksi käynyt kissa viihtyy paremmin samantyylisen kissan kanssa kuin itseään nuoremman, aina menossa olevan kissan kanssa. On kuitenkin hyvä huomata, että kissat ovat tapojensa orjia. Jos kissa on jo yli kymmenen vuotta elänyt ainoana kotikissana eikä osoita mitään merkkejä siitä, että se haluaisi kissaseuraa, uuden kissan muutto voi olla sille ennemminkin stressaava asia.

Rotu

Kissan rodulla voi olla merkitystä. Kun talouteen on tarkoitus hankkia lisää kissoja, ei valinnan painavimpana kriteerinä saisi tietystikään olla optiset lähtökohdat. Kuitenkin samaa rotua olevat kissat ovat myös luonteiltaan samantyylisiä. Etenkin silloin, kun ne ovat peräisin samalta kasvattajalta ja myös keskenään sukua. Kissasisarukset sopivat toistensa kanssa erittäin hyvin yhteen. Niillä on samanlainen temperamentti ja ne ovat kasvaneet samoissa olosuhteissa. Sopivammin ei voisi tuskin sattua. Kuitenkin jos kissalle hankitaan vasta jälkeenpäin samasta pentueesta tai serkusparvesta oleva kissa kaveriksi, kissat ovat aluksi vieraita keskenään. Yhdessäolon järjestyminen on kissalle kuitenkin helpompaa, jos kissat kuuluvat samaan kissarotuun tai ovat toistensa lähisukulaisia. Muutoin ei ole kuitenkaan varmaa miten kissat tulevat toimeen keskenään.

Kuinka monta kissaa hankkia?

Yleisesti ottaen ei ole olemassa mitään tiettyä lukumäärää. Tärkeämpää on miten hyvin kissat sopeutuvat itse elämään samassa taloudessa. Otetaanpa esimerkiksi vaikka nuori kissa, jonka on ajateltu sopivan vanhemman kissan seuraksi. Normaalisti vanhempi kissa ärtyy siitä, kun nuori kissa lähestyy sitä tunkeilevasti. Jos sen sijaan samaan aikaan kotiin muuttaa kaksi pikkukissaa, niille on toisistaan tarpeeksi seuraa leikkeihin ja muihin kissojen puuhiin, eikä seniorikissaa tarvitse häiritä. Ennen kuin hankkii kotiinsa lisää kissoja, on hyvä seurata miten kodissa jo asuvat kissat toimivat ja samalla miettiä millaisia kissoja itse haluaisi ympärilleen. On syytä miettiä haluaako rauhallisesti käyttäytyviä kissoja vai onko tarkoitus hankkia pirteä leikkikaveri nykyisen kissan seuraksi. Rauhallisen kissojen yhdessäolon varmistamiseksi kannattaa valita levollinen kissa ja leikkikaveria valitessa kannattaa etsiä nykyisen kissan luonteeseen hyvin sopiva kissa.

Valmistelut

Jotta kissojen yhteiselo onnistuisi, on hyvä etukäteen varmistaa tietyt asiat. Oletetaan että sopivalta vaikuttava toinen tai kolmas kissa on jo löytynyt. Muutto uuteen kotiin on pian edessä. Aivan kuten ihmisille, on kissoillekin ensivaikutelma tärkeä. Lisäksi ne reagoivat vaistonvaraisemmin kuin me ihmiset. Kissojen tutustuttaminen toisiinsa on järjestettävä harkitusti. Niiden on voitava tehdä tuttavuutta rauhassa. Ellei ensimmäinen tutustumiskerta tapahdu eläinten ehdoilla, voi käydä niin, etteivät ne ystävysty ollenkaan.

Ennen muuttoa on koti järjestettävä sellaiseksi, että se sopii monen kissan kodiksi. Periaatteessa monen kissan talous ei ole sen erilaisempi kuin yhden kissankaan talous, jossa kissan tarpeet otetaan hyvin huomioon. Monen kissan taloudessa kaikki kissan kannalta tarpeellinen on vain tarjolla moninkertaisesti. Näin estetään ettei kissojen tarvitse ruveta tappelemaan niukoista resursseista, etenkään ruokakupeista, kynsienteroitusmahdollisuuksista ja paikoista vetäytyä omaan rauhaansa. Kissanvessoja on tietysti oltava jokaiselle kissalle omansa ja varmuuden vuoksi vielä yksi ylimääräinenkin. Jos kaikille kissoille ei ole riittävästi elintapojen kannalta tarpeellisia resursseja, voi useamman kissan taloudessa syntyä ongelmia. Jotta ensitapaaminen sujuu mahdollisimman stressittömästi, on laadittava hyvä toimintasuunnitelma.

Uuden kissan muuttaessa taloon, on se ja jo talossa asuva kissa ensin pidettävä toisistaan erillään. Parasta olisi, jos kissat voitaisiin pitää eri huoneissa. Molemmissa huoneissa on oltava kissoille oma kissanvessa, raapimispuu ja muu tarpeellinen. Muuttavalle kissalle suodaan siten mahdollisuus tottua uuteen isäntäperheeseen ja uuteen ympäristöön ilman lisä stressiä tutustumisesta kodissa jo asuvaan kissaan.

Seuraavassa vaiheessa kissat totutetaan toistensa tuoksuihin. Se tapahtuu vaihtamalla leikkikaluja, kissojen peittoja ja tyynyjä huoneesta toiseen. Toista kissaa voi esimerkiksi silitellä pyyhkeellä, joka sitten viedään toisen kissan huoneeseen. Nämä vähäeleiset viestit auttavat molempia eläimiä tottumaan toistensa tuoksuun. Kissat reagoivat erittäin herkästi juuri tuoksuihin. Kun kissat ovat oppineet tuntemaan toistensa tuoksun niin, että se on osa niiden normaalia ympäristöä, sujuu kissojen totuttelu toisiinsa paljon helpommin.

Ystävystyminen: ensitapaaminen

Nyt on tarkoitus tutustuttaa kissat toisiinsa ensimmäistä kertaa. Kissat ovat tilanteessa yleensä jopa paljon hermostuneempia kuin niiden omistajansa. Kauan kodissa asuneen kissan mielestä tulokas on tunkeutunut sen reviirille. Uudelle kissalle moni asia on uutta: uusi ympäristö, uudet ihmiset ja sen lisäksi vielä reviiriään puolustava kissa.

Kissojen omistajan on pysyttävä tapaamisen aikana rauhallisena ja toimittava niin, ettei kissoille sattuisi mitään muuta yllättävää tai sellaista, että ne tuntisivat joutuvansa ahtaalle. Kissoille on annettava tarpeeksi tilaa. Kissoja ei saa teljetä kuljetuslaatikkoihin eikä niitä saa pitää kiinni missään. Sen sijaan niille pitää antaa mahdollisuus itse mennä tarvittaessa piiloon tai suojaan. Normaalisti keskenään vieraiden lajitoverien tapaaminen ei ole ongelmallista silloin, kun eläimet ovat kasvaneet sosiaalisiksi ja niillä on terve psyyke. Kissojen luonteesta ja aikaisemmista kokemuksista riippuen ne voivat haistella toisiaan uteliaan ystävällisesti tai sitten olla lainkaan välittämättä toisistaan. On aivan normaalia, että kissat voivat sähistä tai nostaa varoittavasti tassua tai pitää häntäänsä pörröisenä pystyssä.

Jos uusi kissa on oleskellut jo muutamia päiviä toisessa huoneessa, osaa kodissa jo ennestään asuva kissa yleensä aavistaa mistä on kyse. Huoneiden ovet voi nyt avata, mutta samalla molemmille on järjestettävä mahdollisuus pinkaista pakoon ja huolehdittava siitä, ettei kumpikaan kissoista hyökkää toisen kimppuun. Tämä pätee myös silloin, jos uuden kissan tuo kuljetuslaatikossa jo kotiutuneen kissan reviirille. Siinä tilanteessa tulokas yleensä rohkenee astua ulos kuljetuslaatikosta ennen kuin kodiksi asettunut kissa on ehtinyt tottua kuljetuslaatikon olemassaoloon.

Kissojen voi nyt antaa itse ohjata tilanteen kulkua. Kissojen omistaja sen sijaan seuraa tilannetta syrjästä siihen puuttumatta. Kodissa jo kauan asunut kissa saa nyt tilaisuuden haistella uutta tulokasta rauhassa. Tutustumiseen on hyvä varata paljon aikaa. Ihmisen ei pitäisi puuttua tilanteeseen kuin hätätapauksessa.

Entä jos tulee ongelmia

Ongelmallinen tilanne syntyy esimerkiksi silloin kun joku kissoista reagoi vihamielisesti. Vihamielisesti käyttäytyvä kissa on todennäköisesti se, joka on asunut kodissa jo ennestään, sillä se haluaa nyt puolustaa reviiriään. Myös pelokas tulokas tai muissakin tilanteissa aggressiivisuuteen taipuvainen kissa voi käyttäytyä hyökkäävästi. Aggressiivista käyttäytymistä voi jaotella seuraavalla tavalla. Sähinä ja tassun nosto varoituksen merkiksi ovat vaarattomia toimia. Jos sen sijaan kissat alkavat koetella toisiaan fyysisesti, on ne erotettava toisistaan. Jotta kissojen omistaja ei itse joudu kärsimään vammoja kissojen keskinäisessä kamppailussa, kannattaa käyttää ääntä apuna ja esimerkiksi lyödä käsiä kovaa yhteen tai huutaa lyhyesti "ei". Kissat saa niin hetkeksi taukoamaan ja kun ne ovat toipuneet äänen aiheuttamasta pelästyksestä, saattavat ne erota toisistaan ja lähteä pakosalle.

Kissoista tilanne on hyvin stressaava. Niitä ei saa rangaista hätäisestä käytöksestään, vaan pelkästään pitää ne toisistaan erossa. Eläimille on annettava päivä tai pari aikaa rauhoittua. Sen jälkeen on yritettävä aiempaa hienovaraisemmin saada ne tutustumaan toisiinsa. Niille voi esimerkiksi järjestää tapaaminen ruokinta-aikaan. Tällöin kissat ovat silloin rauhallisempia ja keskittyvät syömiseensä. Ne voivat ehkä myös huomata, että kumpikaan ei ole yrittänyt käyttää tilannetta hyväkseen.

Kun tilanteesta on suoriuduttu ongelmitta, oppivat kissat tulemaan toistensa kanssa hyvin toimeen.

Mitä jos ei onnistukaan

Entä jos yrittää viikkokaupalla saada kissat tutustumaan sovinnolla toisiinsa, mutta ne pitää aina erottaa toisistaan tilanteen rauhoittamiseksi? Tai mitä jos kissat elävätkin keskenään näennäisesti sovussa, mutta toiselle niistä tuleekin käyttäytymisongelmia, jotka ilmenevät virtsamerkintöinä, unettomuutena tai vihamielisyytenä? Siinä tapauksessa kannattaa kääntyä eläinlääkärin tai kissa-asiantuntijan puoleen. Toisinaan apua saa Feliway-feromonihaihduttimesta tai -suihkeesta ja toisinaan tarvitaan muitakin apukeinoja.

Toivotamme mukavia kissanpäiviä useamman kissan talouksiin!

Hyödyllisimmät artikkelimme