Kissan ruoansulatusvaivat

Kotikissan ja sen villinä elävien sukulaisten ruokavaliossa on yleensä eroa. Siitä lähtien kun kissa on asunut ihmisen kanssa, sen ravinnon sisältö on muuttunut, ja kissan ruoansulatusvaivat ovatkin nykyisin harmillisen yleisiä. On myös mahdollista, että kissan ripuli, oksentelu ja ummetus johtuvat jostakin sairaudesta, myrkytyksestä tai muusta vastaavasta ongelmasta.

Kissan ruoansulatus

Kissan ruoansulatus alkaa suusta, eli samalla tavoin kuin ihmisellä. Kissa pureskelee terävillä etuhampaillaan ruoan sopiviksi paloiksi ja jauhaa poskihampaillaan, jonka yhteydessä ruokaan sekoittuu sylkeä. Sylki alkaa hajottaa ravintoa ja helpottaa ravinnon kulkeutumista ruokatorveen. Ruoka kulkeutuu seuraavaksi vatsalaukkuun, jonka lihaksikkaat seinämät sekoittavat ruokaa. Hapan mahaneste tuhoaa bakteereita ja muita sairaudenaiheuttajia ja aloittaa proteiinien sulattamisen.

Ohutsuolessa ruoka pilkkoutuu ravinteiksi. Maksasta ja haimasta erittyvät ruoansulatusnesteet auttavat pilkkomaan ravinnon vieläkin pienemmiksi osiksi, jotka imeytyvät suolen limakalvon läpi verenkiertoon. Suolen limakalvon läpi vereen imeytyneet ravintoaineet kulkeutuvat maksaan ja päätyvät sieltä elimistön soluihin.

Sulamattomat ainekset ajautuvat paksusuoleen ja poistuvat kehosta ulosteena. Se on ruoan viimeinen taival kissan ruoansulatuksessa. Bakteerit hajottavat sulamattomat ruoan tähteet. Vitamiinit ja muut vielä ruoan sisältämät kivennäiset suodattuvat talteen ja kaikki muu päätyy ulosteeksi.

Liha on kasvisravintoon verrattuna erittäin hyvin sulavaa ravintoa. Mitä enemmän kasviperäistä ravintoa eläinlajin luonnolliseen ravintoon sisältyy, sitä pidempi suolisto sillä on. Kissa kuuluu lihansyöjiin, joiden suolisto on hyvin lyhyt kaikkiruokaisiin eläimiin verrattuna. Ihmisen suolisto on keskimäärin noin kuusi kertaa kehoa pidempi, kun kissan suolisto on vain kolme kertaa pidempi.

Kissan ruoansulatusvaivat

Ruoan sulattaminen on monimutkaista. Kaikki ruoansulatuselimet tekevät yhteistyötä, jotta ravintoaineet hyödynnetään optimaalisesti ja sulamattomat ainesosat poistuvat ongelmitta ulosteiden mukana. Kuitenkaan aina ruoansulatus ei toimi niin kuin pitäisi. Ruoansulatusta voivat haitata allergiat, epäsopiva ravinto, sairaudet, lääkitys tai krooninen stressi.

Kissat tietävät mikä niille on hyväksi. Ne suosivat ravintoa, jonka koostumus muistuttaa ravintosisällöltään hiirtä. Valmisruoka ei kuitenkaan aina ole näiden vaatimusten mukaista. Ruoansulatusvaivoja voi aiheuttaa kissalle hyödyttömien hiilihydraattien suuri osuus, ravintoarvoltaan heikot ainesosat, kuten sokeri, sivutuotteet tai allergisoivat lisäaineet, kuten soija ja vilja.

Kissan ruoansulatusvaivat voivat oireilla esimerkiksi allergiana, ummetuksena, ripulina tai oksenteluna. Jos kissalla on ruoansulatusongelmia, kannattaa aina tarkistaa mitä sen ruoka sisältää. Jos oireet ovat lieviä, ongelma ratkeaa usein tarjoamalla kissalle jotakin muuta ruokaa. Yleensä lajinmukainen ravinto on paras tapa välttää kissan ruoansulatusvaivat, mutta ravinto ei ole aina ainut ongelmien syy. Jos kissalla on kova ripuli, ummetusta tai silmin nähden kipuja, se on vietävä eläinlääkärille.

© zanna_ / stock.adobe.com

Ummetus

Kissan ulostusongelmat aiheuttavat yleensä kipua. Kovaan ulosteeseen saattaa olla sekoittunut verta, ja usein kissa ei edes käy hiekkalaatikolla. Ummetus voi olla merkki vakavammasta sairaudesta tai siitä, että kissalle tarjottu ruoka ei ole sopivaa. Usein asia ratkeaa helposti, sillä kissat eivät juo aina tarpeeksi. Kissat ovat alun perin erämaan asukkeja ja saavat tarvitsemansa nesteen enimmäkseen suoraan ravinnosta. Kissat käyvät juomassa vesikupilla yleensä vain silloin kun on aivan välttämätöntä. On hyvä houkutella kissaa juomaan, etenkin jos sille tarjotaan pääasiallisesti kuivaruokaa. Juoma-automaatti tai useampaan huoneeseen sijoitetut vesikupit ovat helppoja ja käteviä keinoja.

Ripuli

Kissaa voi vaivata päinvastainenkin ongelma. Ripuli on hankalaa sekä kissalle itselleen että omistajalle. Kuten ummetukseen, ripuliinkin voi olla monta syytä. Jos oireet ovat vahvoja ja ilmestyvät äkillisesti, syynä voi olla myrkytys, virusperäiset taudit tai pilaantunut ruoka. Madot ja muut loiset sekä mikro-organismit, kuten esimerkiksi alkueläin giardia, voivat aiheuttaa ripulia. Eläinlääkäri tutkii syytä yleensä ulostenäytteestä. Myös virusinfektiot, kuten kissarutto, voivat aiheuttaa ripulia. Kroonisen ripulin syynä voi olla stressi, krooninen sairaus tai elimistössä tapahtuneet muutokset, kuten esimerkiksi suolenseinämän paksuuntuminen.

Yleisesti jos ripuliin liittyy oksentamista ja kissan yleiskunto on heikentynyt tai jos ripuli kestää kauemmin kuin kaksi päivää, kissa on vietävä välittömästi eläinlääkärille. Näin on tehtävä myös silloin, jos kissa on veltto, kuumeinen, voimaton tai jos se vapisee. Kissanpentujen keho kuivuu ripulin aikana varsin nopeasti, joten ne on syytä viedä eläinlääkärille välittömästi.

Oksentaminen

Kissanomistajat tietävät, että kissat oksentavat ruoansulatuselimistöön joutuneita karvoja, usein kissanruohon syönnin jälkeen. Jos kissa oksentaa vain yhden kerran, tilanne ei vaadi käyntiä eläinlääkärillä. Jos kissa oksentaa syömäänsä ravintoa tai oksentelee usein, tilannetta on syytä seurata tarkemmin. Kissa menettää oksentaessaan nestettä kuten ripulinkin aikana, ja sen keho voi kuivua nopeasti. Pilaantunutta ruokaa voi pitää vaarattomana oksentelun syynä, mutta oksentaminen voi johtua myös myrkytyksestä tai äkillisestä sairaudesta.

Eläinlääkäri arvioi kissan yleiskunnon ja tilanteen mukaan vakauttaa terveydentilaa antamalla kissalle suolaliuosta tai lievittää vaivoja lääkkeillä. Sen jälkeen sovitaan miten kissa saadaan parhaiten jälleen hyväkuntoiseksi.