Kotimaansa ulkopuolella suhteellisen tuntematon mudi on todellinen monitoimikoira: työkoirana se paimentaa karjaa ja pitää talon ja pihan puhtaana rotista, perhekoirana se on väsymätön kumppani urheilullisille ihmisille, jotka tarjoavat sille riittävästi toimintaa.
© jurra8/ stock.adobe.com
Mudit ovat perhekoiria urheilullisille ihmisille, jotka tarjoavat niille riittävästi tekemistä.
Unkarilaisen keskikokoisen paimenkoiran enimmäiskorkeus on 47 cm. Naaraat painavat 8–11 kg ja urokset enintään 13 kg. Pää on kiilamainen ja kapenee kirsua kohti, mikä yhdessä pystyjen korvien kanssa korostaa rodun valpasta olemusta. Joillakin mudeilla on luonnostaan töpöhäntä. Turkki on yleensä lyhyttä ja sileää päässä ja etuosassa, ja pitkää, tiheää ja laineikasta tai kiharaa muualla rungossa. Mudit ovat usein mustia, mutta on olemassa myös ruskeita, valkoisia, harmaita tai kirjavia siniharmaita yksilöitä. Koska tämän rodun jalostus on vielä hyvin nuorta, joillakin mudeilla voi olla ulkonäön poikkeamia.
Ensimmäiset kirjallisissa lähteissä olevat viittaukset mudeihin ovat vuodelta 1815 peräisin olevasta kirjasta, jossa kuvataan keskikokoinen ja pystykorvainen paimenkoira, joka muistuttaa nykyistä mudia. Rotu on syntynyt erilaisten unkarilaisten paimen- ja karjakoirien ja pienten saksalaisten paimenkoirien, kuten niin sanottujen Schäferspitzien tai Pommern-Spitzien, risteytysten tuloksena. Se on läheistä sukua unkarilaisille pumi- ja puli-rodulle sekä kroatianpaimenkoiralle. Vvuonna 1936 laadittiin rodun ensimmäinen virallinen rotukuvaus, ja rotu nimettiin erityisen tyypillisen edustajan, mustan uroksen nimeltä Mudi, mukaan.
Nykyään mudit ovat Unkarissa laajalle levinneitä työkoiria: ne paimentavat kaikenlaista karjaa, nautakarjasta ja lampaista hevosiin. Nämä itsenäiset apulaiset voivat ajaa siat tai hanhet aamulla yksin pellolle, vartioida niitä siellä ja johtaa ne illalla takaisin. Ne ohjaavat paimennettavia eläimiä pääasiassa silmillään ja äänellään. Tämän monipuolisen rodun edustajia näkee yhä harvoin Unkarin ulkopuolella. Esimerkiksi Saksassa rekisteröidään vuosittain vain noin tusina pentua. Näiden älykkäiden ja omaperäisten paimenkoirien suosio on kuitenkin hitaasti kasvamassa – erityisesti Pohjoismaissa, joissa yhä useammat kasvattajat ovat parhaillaan aloittamassa toimintaansa. Rodun kantakirja on edelleen avoin, mikä tarkoittaa, että Unkarista voidaan edelleen hyväksyä koiria, jotka täyttävät standardin, mutta joilla ei ole polveutumistodistusta.
© Uros Petrovic / stock.adobe.com
Mudit ovat – paimenkoirille tyypillisesti – älykkäitä, uteliaita ja hyvin oppivaisia. Ne alistuvat helposti johdonmukaiseen johtajuuteen mutta säilyttävät aina osan itsenäisyydestään, joka oli ehdottoman välttämätöntä niiden alkuperäisten tehtävien kannalta. Rotua pidetään rohkeana ja pelottomana, joten jo pelkästään sen dominoiva käytös johtaa vaikeasti paimennettavatkin laumat helposti haluttuun suuntaan. Toisin kuin eräät muut paimenkoirat, mudi ei koskaan näyki suojattejaan, vaan komentaa niitä yksinomaan katseella ja haukulla. Unkarilaiset paimenkoirat ovat aina valmiita uusiin seikkailuihin, ja ne ovat hyvin uskollisia perheelleen, myös kaikille nelijalkaisille ystävilleen. Mudi rakastaa viettää aikaa omistajansa ja hoitajiensa kanssa, ja se on herkkä seuralainen huolimatta siitä, että se on sitkeä työskennellessään. Se on herkkä myös koulutuksen suhteen: ihmislauman aggressiivisuus saa tämän koiran syvästi levottomaksi. Mudit pitävät mieluummin etäisyyttä tuntemattomiin. Mudeja pidetään valppaina ja tässä yhteydessä myös suhteellisen haukkuherkkinä.
Mudi on suhteellisen nuori ja alkuperäinen rotu, jolle on ominaista suuri fyysinen kestävyys. Hyvällä hoidolla paimenkoirat voivat elää 15-vuotiaiksi. Tämän herkän energiakimpun terveys edellyttää kuitenkin myös fyysistä ja henkistä aktiivisuutta, jota ilman mudi voi olla altis patologisesti merkittäville käyttäyöshäiriöille, kuten aggressiivisuudelle ja apatialle. Mudin pennun energisyydestä huolimatta on muistettava, että nuorten koirien ei pitäisi harrastaa urheiluharjoittelua ennen kuin ne ovat 12–15 kuukauden ikäisiä, sillä se voi aiheuttaa pysyviä vaurioita koiran tuki- ja liikuntaelimistölle. Portaita olisi myös vältettävä kaikin keinoin tähän ikään asti. Kun nelijalkainen ystäväsi on täysikasvuinen, voit aloittaa harjoittelun hitaasti mutta tasaisesti, sillä liikunta on hyväksi sekä koiran mielelle että keholle.
Terveellinen ruokavalio on optimaalisesti koiralle ja sen tarpeisiin mukautettu ruokavalio. Varmista siis, että syötät mudillesi ruokaa, jonka ainesosaluettelon kärjessä on liha. Luonnossa saalistajat syövät tietenkin myös saaliinsa suoliston sisältöä ja tarvittaessa hedelmiä tai kasveja, mutta pääosan niiden ruokavaliosta pitäisi aina koostua lihasta. Kuiva- tai märkäruoan muodossa olevat valmisruoat tarjoavat tarvittavat ravintoaineet tasapainoisessa suhteessa. Valitse korkealaatuinen tuote, joka ei sisällä vähemmän arvokasta viljaa.
Nuorta koiraa on ruokittava useammin kuin aikuista mudia, jolle riittää kaksi ateriaa päivässä. Tarvittavan ruoan määrä ei riipu vain koiran koosta vaan myös ystäväsi aktiivisuudesta. Valmistajan suositukset voivat toimia ohjeena, mutta pidä kuitenkin silmällä nelijalkaisen ystäväsi vyötärölinjaa, jotta voit nopeasti torjua painonpudotuksen tai -lisäyksen. Kun lasket päivittäisiä annoksia, älä unohda mahdollisia palkintoherkkuja. Etene aina hitaasti ruokaa vaihtaessasi ja sekoita vähitellen enemmän ja enemmän uutta ruokaa nykyiseen ruokaan – näin vältät yliherkkyysreaktiot ripulin tai oksentelun muodossa. Tietenkin vettä on aina oltava riittävästi saatavilla.
Mudin pehmeä turkki on helppohoitoinen, sillä se ei huopaannu helposti. Karvanlähdön aikana on kuitenkin parasta käyttää harjaa joka päivä, jotta vähennetään karvan määrää kotona ja poistetaan nelijalkaisen ystäväsi irtonainen karva. Jotkut koiranomistajat harjaavat nelijalkaisten ystäviensä hampaat säännöllisesti erityisellä hammastahnalla ja koiran hammasharjalla hammaskiven ehkäisemiseksi. Jos pentu totutetaan tähän hoitorutiiniin, aikuinen mudi ei myöskään koe sitä ongelmaksi – vaivannäkö palkitaan hampailla, jotka kiiltävät usein pitkälle vanhuuteen. Voit myös tarjota hampaiden hoitoon tarkoitettuja koirien välipaloja tai kuivia purutuotteita. Tarkista mudisi korvat päivittäin ja käytä tarvittaessa erikoiskaupasta saatavaa erityistä korvienpuhdistusainetta. Kynnet on myös syytä tarkistaa aika ajoin, sillä kynnenalustaan painuva kynsi voi olla erittäin kivulias nelijalkaiselle ystävällesi. Erityisesti vanhemmilla koirilla on usein ongelmia pitkien kynsien kanssa. Voit tehdä pedikyyrin itse sopivilla kynsisaksilla tai jättää sen eläinlääkärin tehtäväksi muutaman viikon välein.
Varhainen sosiaalistaminen on erityisen tärkeää tälle rodulle, jotta mudista tulee avoin uusille asioille, kuten muille ihmisille ja nelijalkaisille ystäville. Sosiaalistaminen olisi aloitettava kasvattajan luona ja jatkettava sitä uudessa kodissa. Erityisen tärkeä vaihe koiran koulutuksen suhteen on 12.–16. elinviikon välinen aika – sen aikana voit tehdä erityisen vahvan myönteisen vaikutuksen.
Mudi on helppo kouluttaa, kunhan se tunnistaa sinut johtajakseen. Tämä älykäs nelijalkainen ystävä vaatii yhtä älykkään ihmisen – muutoin on sen kannalta loogisempaa edetä omien suunnitelmiensa mukaan, onhan fiksumpi vastuussa laumasta. Mudi ei kuitenkaan ole niin tottelevainen kuin muut paimenkoirat, kuten borderterrieri. Tämä tarkoittaa, että jos mudi ei näe tehtävässään mitään järkeä, se todennäköisesti lopettaa sen tekemisen ennemmin tai myöhemmin – tämä pätee myös joihinkin koiraurheilulajeihin, sillä mudi voi tässä tapauksessa toimia (liian) pragmaattisesti. Rodun nuorille jäsenille on ihanteellista osallistua pentujen leikkitunneille, joilla ne pääsevät tutustumaan moniin lajitovereihinsa. Sen jälkeen voit tietenkin käydä koirakoulussa koirasi kanssa, jos olet tyytyväinen koulutusmenetelmiin.
Koska mudi on alun perin työkoira, se tarvitsee paljon liikuntaa myös seurakoirana. Jos sinulla ei siis ole maatilaa, jossa on karjaa paimennettavana, varaa runsaasti aikaa urheilullisen kumppanisi aktivointiin. Se soveltuu ihanteellisesti koiraurheiluun, kuten agilityyn, koiratanssiin, tottelevaisuuskoulutukseen tai kilpakoiraurheiluun – jos pidät mielessä koiran itsenäisen luonteen. Rotu soveltuu myös koulutettavaksi pelastuskoiraksi. Se lähtee mielellään mukaan lenkille tai – jos koira on riittävän koulutettu ja täysikasvuinen – leppoisalle kierrokselle polkupyörän tai hevosen rinnalla. Tämän paimenkoiran etuna on sen lähes olematon metsästysvaisto, joten sen päästäminen vapaaksi ei yleensä ole ongelma. Mudi nauttii myös älyllisestä stimulaatiosta – miten olisi naksutuskoulutus tai etsintätehtävät? Liian vähäinen aktiivisuus voi johtaa käyttäytymisongelmiin, kuten aggressiivisuuteen tai apatiaan. Sinun on kuitenkin suunniteltava tietoisia lepotaukoja, jotta vältät nelijalkaisen ystäväsi joutumisen ylikierroksille.
© Dogs / stock.adobe.com
Mukavuudenhaluisten ihmisten, jotka eivät ole hyviä kävelijöitä ja jotka eivät halua olla vapaa-ajallaan ulkona tuulessa ja tuiskussa, ei pitäisi ottaa mudia lemmikikseen. Mudit ovat kuitenkin erinomaisia kumppaneita urheilullisille ihmisille, jotka viettävät koiransa kanssa paljon aikaa ulkona ja voivat tarjota sille myös puutarhan. Mudi saattaa haluta ”paimentaa” muita lemmikkejä, mikä voi aiheuttaa hämmennystä monille samettitassuille, mutta tasapainoinen mudi on aina ystävällinen kaikkia perheenjäseniä kohtaan, olivatpa ne kaksi- tai nelijalkaisia. Rodun katsotaan olevan hyvin omistajakeskeinen, eikä se siedä kovin hyvin erossa oloa laumastaan – pidä tämä mielessä lomaa suunnitellessasi. Mutta ehkä erityistä huolenpitoa ei tarvita lainkaan, koska moniin hotelleihin on nykyään mahdollista ottaa mukaan hyvin käyttäytyvä nelijalkainen ystävä. Mudi on esimerkiksi loistava kumppani vaellusretkelle.
Kun päätät ottaa koiran, olet vastuussa sen hyvinvoinnista tulevien vuosien ajan. Ennen koiran hankkimista on muistettava, että mudi tarvitsee päivittäistä toimintaa, eikä riitä, että se käy nopeasti kävelyllä korttelin ympäri ja lysähtää sitten takaisin sohvalle, vaikka sataisi. Ennen kuin ostat mudin, laske kustannukset, joita sinulle aiheutuu: Koiran ostohinnan ja perusvarusteiden (korit, huovat, talutin, kaulapanta tai valjaat, kuljetustarvikkeet automatkoja varten, hoitovälineet, kuten harjat, punkkipinsetit ja kynsisakset, lelut, kulhot) lisäksi sinulle aiheutuu säännöllisiä kuluja laadukkaasta ruoasta sekä koiran vastuuvakuutuksesta ja eläinlääkärikäynneistä.
Oletko tullut siihen tulokseen, että mudi sen on oltava? Hienoa! Unelmiesi koiraa etsiessäsi saatat kuitenkin joutua olemaan kärsivällinen, sillä mudeja tavataan harvoin Unkarin ulkopuolella. Asuinalueestasi riippuen lähin kasvattaja voi olla satojen kilometrien päässä. On hyödyllistä etsiä unkarilaisten paimenkoirien yhdistyksiä, jotka voivat antaa sinulle parhaat tiedot alueen aktiivisista kasvattajista ja mahdollisista yhteistyössä toimivista kasvattajista Unkarissa.
Vaikka standardin mukaiset eläimet merkitään edelleen kantakirjaan ilman polveutumistodistusta, on suositeltavaa ottaa yhteyttä kokeneeseen mudi-kasvattajaan, jonka jalostustavoitteena on paimenkoirien terveys ja ainutlaatuinen luonne. Pidemmät matkat tai odotusaika tyypillisen mudin pennun saamiseksi kannattaa joka tapauksessa. Vieraile kasvattajan luona, jotta saat käsityksen eläinten pito-olosuhteista ja pentujen vanhemmista. Mudeja ei pitäisi pitää ulkohäkissä, ja niiden pitäisi tehdä tasapainoinen, hyväkuntoinen vaikutelma. Pennut muuttavat luoksesi aikaisintaan kahdeksan viikon ikäisinä, ja niillä on rokotuskortti ja polveutumistodistus sekä tunnistussiru.
Unkarilaisten paimenkoirien yhdistyksillä on monissa maissa myös verkkosivullaan osio ”Paimenkoirat hädässä” tai ”Mudit hädässä”. Jos harkitset aikuista Mudia, katso läpi myös ne, sillä monet tyypilliset mudit odottavat uutta kotia Unkarin eläinsuojissa tai sijaiskodeissa. Vaikka useimmiten näillä eläimillä ei ole sukutaulua, tämän ei pitäisi olla esteenä, kun otetaan huomioon, että nuori rotu on peräisin pieniltä tiloilta Unkarista. Keskustele etukäteen yksityiskohtaisesti koiran luonteesta sijoitusorganisaation kanssa, jotta saat selville, onko koiralla ja sinulla potentiaalia unelmatiimiksi.
Toivotamme sinulle ihania hetkiä älykkään mudin kanssa!
Täältä löydät vastauksia mudia koskeviin usein kysyttyihin kysymyksiin:
Kyllä, mudi voi olla hyvä perhekoira, jos sen liikunnan ja aktiivisuuden tarpeet täyttyvät. Se on ystävällinen, uskollinen ja hellä kaikkia perheenjäseniä kohtaan, mutta se tarvitsee aktiivisen perheen, joka antaa sille riittävästi aikaa ja huomiota.
Mudi tarvitsee paljon liikuntaa ja älyllistä aktivointia joka päivä, vähintään yhdestä kahteen tuntia. Säännöllisten kävelylenkkien lisäksi se hyötyy agilityn, tottelevaisuuskoulutuksen ja muiden koiraurheilulajien kaltaisista aktiviteeteista, jotka purkavat sen energiaa ja ehkäisevät käytösongelmia.
Mudin hinta on yleensä 800–1 500 euroa kasvattajasta ja sukutaustasta riippuen.
Mudi ei ole tyypillinen laumanvartijakoira, vaan pikemminkin paimenkoira, joka valvoo karjaa silmillään ja äänellään. Sillä on kuitenkin valpas vaisto, ja se pystyy suojelemaan perhettään ja kotiaan, mutta se ei ole aggressiivinen vieraita kohtaan.
Nämä pienet pyörremyrskyt eivät tee vaikutusta koollaan, vaan ystävällisyydellään, itsevarmuudellaan ja energiallaan. Ei siis ihme, että pieni pystykorvainen pomeranian valtaa koiraihmisten sydämiä ja koteja.
Shetlanninlammaskoira (kutsutaan myös sheltiksi) on pieni energiapakkaus, joka tarvitsee paljon liikuntaa ja aktiviteetteja. Sillä on sirot kasvonpiirteet, joita ympäröi uhkea harja. Sen oppimishalu ja empatia tekevät siitä myös ihanan seurakoiran.
Ystävällinen ja hyväntuulinen suomenlapinkoira on löytänyt omistajia myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Jos olet kiinnostunut tästä koirarodusta, sinulla tulisi olla tämän koiran kanssa yksi yhteinen mielenkiinnon kohde ja se on liikkuminen – eri toteen luonnossa.
