Cane Corso

Cane Corso

Suvereeni ja rento – sellainen on tasapainoinen cane corso. Etelä-Italiasta kotoisin olevaa rotua kutsutaan epävirallisesti myös italiandogiksi tai italianmastiffiksi. Rotu on tullut pikkuhiljaa tunnetummaksi myös Italian ulkopuolella, ja se soveltuu urheilullisille omistajille, joilla on paljon tilaa ja kokemusta.

Ulkonäkö

Cane corso on voimakas ja suuri koira: urokset voivat saavuttaa 68 cm, naaraat enintään 64 cm säkäkorkeuden. Komean näköiset koirat painavat enintään 50 kg ja ovat standardin mukaan vähän pidempiä, kuin korkeita. Merkittävän otsavaon ja korostettujen kulmakarvojen ansiosta cane corso vaikuttaa aina vähän mietteliäältä. Sen pää on leveä, ja sillä on kolmionmuotoiset, riippuvat korvat. Sen kotimaassa Italiassa korvat usein vielä typistetään, samoin kuin häntä, mikä on kuitenkin useimmissa muissa maissa kiellettyä. Lyhyt ja kiiltävä turkki on erittäin tiheä, ja siinä on vähän pohjavillaa. Turkki voi olla musta, harmaa, ruskea tai punainen, ja myös brindle-variantit ovat sallittuja kaikissa värivaihtoehdoissa.

Alkuperä ja käyttötarkoitus

Cane corso kuuluu sen läheisen sukulaisen, napolinmastiffin, tavoin vanhan roomanmolossin jälkeläisiin. Jo antiikin roomalaiset käyttivät näitä voimakkaita koiria sota- ja paimenkoirina. Roomanmolossien jälkeläisinä kestävät cane corsot ovat selviytyneet etenkin Etelä-Italian maatiloilla. Siellä niitä käytettiin vahti- ja ajokoirina sekä laumansuojelukoirina, minkä vuoksi ne ovat yhä tänäkin päivänä itsenäisiä työkoiria. Cane corso -nimen tarkka alkuperä on tuntematon: ”cane” on italiaa ja tarkoittaa ”koiraa”, ja ”corso” saattaisi tulla kelttiläisestä sanasta ”corso”, joka tarkoittaa ”mahtavaa”. Mutta myös yhteys latinan sanaan ”cohors” eli ”suojelija” tai ”vahtija” voi olla mahdollinen. FCI tunnusti cane corson itsenäiseksi roduksi vasta vuonna 1996. Nykyisin tätä vaikuttavaa koiraa käytetään myös suojelu-, poiliisi- ja jäljestyskoirina sekä suurriistan metsästyksessä. Cane corsot työskentelevät mieluiten laumassa. Nämä vaikuttavat nelijalkaiset ovat yhä harvinaisia Italian ulkopuolella.

Luonne

Hyvin koulutettuina cane corsoilla on lukuisia hyviä luonteenpiirteitä: yleisesti ottaen ne ovat säyseitä, leikkisiä, lapsirakkaita ja uskollisia. Ihanteellisena vahtikoirana ne eivät siedä tuntemattomia reviirillään – oli sitten kyse ihmisestä tai eläimestä. Reviirinsä ulkopuolella ne ovat puolestaan melko varautuneita ja neutraaleja tai poissaolevia vieraita kohden. Perhe on cane corsolle kaikki kaikessa, ja se suojelee sitä hätätilassa. Cane corso ei ole koskaan syyttä aggressiivinen, mutta se on kuitenkin valmis puolustamaan reviiriään ja läheisiään kompromissittomasti. Vahva suojeluvietti on luultavasti johtanut siihen, että tämä rotu on joillain alueilla niin sanottu listakoira, jonka pitämiseen vaaditaan tiettyjen kriteerien täyttämistä. Johdonmukaisella koulutuksella ja selkeällä alistuksella cane corso on kuitenkin suvereeni ja uskollinen kumppani.

Terveys

Kuten monet suuret koirarodut, myös cane corso on taipuvainen lantio- ja kyynärnivelen kasvuhäiriöihin. Luotettavat kasvattajat yrittävät poissulkea niiden mahdollisuuden – kysy ehdottomasti kasvattajalta, mitä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä hän on tehnyt, ennen kuin ostat pennun. Suuren koiran tulisi välttää säännöllistä portaiden nousemista. Tasapainoinen ravinto ja sopiva liikunta (ilman hyppyjä ja tärähdyksiä) edistävät nivelten terveyttä.

Jotkut rodun yksilöt ovat alttiita sydänsairauksille – myös niiden riskiä kasvattaja voi pienentää asianmukaisilla valinnoilla. Sydänsairauden merkkejä voivat olla esimerkiksi väsymys, hengenahdistus tai yskä. Jos huomaat koirallasi näitä oireita, ota yhteys eläinlääkäriisi. Jos lääkitys aloitetaan ajoissa, sydämen kuormitusta voidaan lievittää ja sairauden eteneminen voi hidastua tai jopa pysähtyä joksikin aikaa. Cane corsolla on usein herkät silmät, minkä vuoksi sitä tulisi suojella vedolta, tuulettimilta ja ilmastointilaitteilta. Myös kokonaan valkoisia cane corsoja tulee vastaan silloin tällöin, mutta ole varovainen: nämä koirat voivat olla geneettisesti kuuroja – tämä väri ei syystä täytä rodun standardeja, pieniä laikkuja lukuun ottamatta. Terve cane corso voi elää 12-vuotiaaksi.

Cane corson ravinto

Jo pennusta asti pätee seuraava sääntö: ravinto on olennaisessa roolissa koiran terveyden ja hyvän olon kannalta. Jos olet saanut kasvattajalta mukaasi pennulle tutuksi tullutta ruokaa, mutta et haluaisi jatkaa sen antamista pidemmän päälle, totuttele koirasi hitaasti uuteen ravintoon. Se onnistuu parhaiten, kun annat sille vielä tuttua ruokaa sen ensimmäisinä päivinä uudessa kodissa. Siten pentu ei stressaannu turhaan. Kun pentu on alkanut tuntemaan olonsa kotoisaksi, voit sekoittaa uutta ruokaa tutun ruoan joukkoon nostaen määrää pikkuhiljaa useamman päivän ajan. Pennuille sopii esimerkiksi erityinen, suurten rotujen nuorille koirille tarkoitettu kuivaruoka, sillä suurten rotujen pennut ovat erittäin riskialttiita kasvamaan liian nopeasti, jos niiden ruoan proteiinipitoisuus ei ole sopiva. Se voi johtaa ongelmiin luustossa. Nimenomaan kasvuvaiheeseen suunniteltu ruoka on sen vuoksi erittäin suositeltavaa. Ruoan tulee sisältää paljon lihaa, valitsitpa sitten kuivaruoan, märkäruoan tai barf-ruokinnan. Vältä ruokaa, joka sisältää viljaa. Herkut tulee lukea mukaan päiväannokseen, jotta koira välttyy ylipainolta. Cane corson juomakupissa tulee tietysti aina olla tuoretta vettä tarjolla.

Hoito

Riittää, kun harjaat cane corsosi parin päivän välein poistaaksesi irtonaiset karvat. Karvanvaihdon aikaan cane corso voidaan lisäksi vapauttaa irtonaisesta karvasta trimmausveitsellä. Koira ei tavallisesti vaadi kylpyä – jos lika on kuitenkin tarttunut koiran turkkiin sitkeästi, eikä se lähde harjaamalla, voit pestä koiran miedolla koirashampoolla. Italiandogilla on muihin doggeihin verrattuna kiinteä iho leuan ja kuonon alueella, minkä vuoksi se kuolaa vain vähän. Hampaiden hoitoon voi käyttää erityisiä hampaidenhoitoherkkuja tai muita siihen tarkoitettuja purutuotteita.

Kasvatus

Tämän komean koiran koulutus vaatii paljon koiratietoutta ja näppituntumaa: cane corso tarvitsee empaattisen, johdonmukaisen ja selkeän johtajan. Koira ei sovi aloittelijoille, sillä jos se koulutetaan väärin, sitä on lähes mahdoton kontrolloida sen koon ja suojeluvietin vuoksi. Cane corson selkeä koulutus vaatii valtavasti vastuuntuntoa ja johdonmukaisuutta, eikä siihen riitä luettu tietous, vaan siinä voi onnistua vain, jos on kokemusta koirista. Nuorten koirien ja pentujen aikainen sosialisointi on erittäin tärkeää, minkä vuoksi cane corson omistajan tulee ehdottomasti käydä koiransa kanssa koirakoulussa.

Tekemistä

Vain tarpeeksi haasteita ja tekemistä saava cane corso voi olla tasapainoinen – rodun edustajat ovat ja pysyvät työkoirina. Massiivisesta koostaan huolimatta cane corso on urheilullinen koira, joka seuraa omistajaansa mielellään kaikkialle: asianmukaisen koulutuksen jälkeen se juoksee esimerkiksi pyörän rinnalla ja on erinomainen seuralainen myös ratsastukseen. Se soveltuu hyvin tottelevaisuuskoulutukseen tai pelastuskoiraksi. Sillä on hyvä vaisto myös jäljestyskoirana. Cane corson jo luonnostaankin vahvaa suojeluviettia ei tulisi edistää. Se ei sovellu agilityyn painonsa vuoksi.

cane corso brindle

Sopiiko cane corso minulle?

Ennen kuin päätät hankkia cane corson, punnitse tarkkaan, tuletko toimeen itsepäisen koiran kanssa. Rotu ei sovi kaupunkiin tai asuntoon: se tarvitsee paljon tilaa ja oman reviirin, jota se voi vahtia. Mutta sitä ei voi missään tapauksessa jättää omalle reviirilleenkään liian pitkäksi ajaksi yksin: laumastaan riippuvainen koira tarvitsee perhettään ja paljon tekemistä liikunnan ja tehtävien muodossa. Cane corson omistajan tulee olla urheilullinen ja viettää mielellään paljon aikaa koiransa kanssa – mieluiten luonnossa. Tämä komea italialaiskoira on lapsirakas. Varsinkin vanhemmat lapset, jotka tietävät, miten eläintä kohdellaan kunnioittavasti, voivat sitoa tiiviin ystävyyden koiran kanssa. Jos koira on totutettu jo pentuna kissoihin ja muihin kotieläimiin, se voi elää niiden kanssa sovussa.

Muista, että cane corso vaatii päivittäin paljon aikaa – yli vuosikymmenen ajan. Myös loman ja sairauksien aikana tarvittava hoito tulee siis suunnitella tarkkaan. Huolehdi hyvissä ajoin ennen pennun saapumista perusvarustuksesta, kuten kaulapannasta, hihnasta, mahdollisista valjaista, peitoista ja pedistä, leluista, kuljetuslaatikosta, ruokakupeista, harjoista ja muista tarpeellisista välineistä, kuten nukkaharjasta ja punkkipihdeistä. Jopa 50 kg painavasta koirasta syntyy tietysti myös säännöllisiä kuluja: se tarvitsee korkealaatuista, paljon lihaa sisältävää koiranruokaa, ja se tulee viedä vähintään kerran vuodessa eläinlääkärin tarkastettavaksi. Vastuuvakuutus sekä koiravero kuuluvat niin ikään säännöllisiin kuluihin.

Rodun mahtava ulkonäkö on menneisyydessä valitettavasti vetänyt puoleensa myös omistajia, jotka ovat halunneet hankkia tämän ylvään koiran ennemminkin statussymboliksi kuin eläinystäväksi. Yhdistettynä mukavuudenhaluun ja puuttuvaan koiratietouteen se voi olla tilanne, jossa cane corson suojeluvietti ja itsepäisyys kehittyvät vaaralliseksi yhdistelmäksi. Vastuullisen ja kokeneen omistajan seurassa tämä vahva italialainen koira on kuitenkin luotettava ja suvereeni perheenjäsen, joka ei ole taipuvainen aggressiivisuuteen. Cane corso on kuitenkin esimerkiksi joissakin Sveitsin kantoneissa, Saksan Baijerin ja Brandenburgin osavaltioissa sekä Liechtensteinissa niin sanottu listakoira, jonka pito vaatii tiettyjen kriteerien täyttämistä ja korkeampia veroja. Sveitsin Genfissä koiran pito on jopa kiellettyä.

Näin löydät cane corson

Jos olet päättänyt hankkia cane corson, voit aloittaa sopiva kasvattajan etsimisen. Rotua on eniten sen kotimaassa Italiassa. Muissa maissa nämä komeat koirat ovat ennemminkin poikkeuksia, vaikka kasvattajien määrä onkin kasvussa. Siten esimerkiksi Saksassa ei vielä vuonna 2002 ollut syntynyt yhtään virallisesti rekisteröityä cane corson pentua, kun taas 15 vuotta myöhemmin luku oli jo yli 150. On siis hyvin mahdollista, että kotipaikkasi läheltä ei löydy kasvattajia, vaan joudut etsimään sopivaa kasvattajaa pidemmänkin matkan päästä. Ota kuitenkin hyvin selvää mahdollisten kasvattajien taustoista ja käytännöistä. Voitko vierailla kasvattajan luona tutustuaksesi koirien asuinolosuhteisiin ja niiden vanhempiin? Vastaako kasvattaja kärsivällisesti ja ammattimaisesti kasvatusta ja koirien terveydenhuoltoa koskeviin kysymyksiin? Sosialisoidaanko koirat perusteellisesti? Vaikuttavatko koirien vanhemmat tasapainoisilta ja terveiltä? Eikä vähäisimpänä: onko kasvattaja kiinnostunut myös sinun olosuhteistasi ja siitä, voitko tarjota koiralle hyvän kodin? Sinun tulisi vastata kaikkiin näihin kysymyksiin ”kyllä”, ennen kuin ostat koiran. Ottaessasi vastaan todistetusti useamman kerran madotetun pennun, tulisi sinun saada rokotuskortin ja alkuperätodistuksen lisäksi myös annos koiralle tuttua ruokaa, jollet ole jo hankkinut sitä etukäteen puhuttuasi kasvattajan kanssa. Hyvä kasvattaja on myös pennun luovutuksen jälkeen yhteyshenkilösi rotua koskevissa kysymyksissä ja iloitsee, jos annat hänen osallistua pennun kehitykseen valokuvien välityksellä.

Kierrä kaukaa kasvattajat, jotka eivät kuulu mihinkään yhdistykseen, ja jotka yrittävät myydä sinulle muka puhdasrotuisen cane corson edulliseen hintaan. Kasvatus vaatii paljon rotutietoutta ja jalostukseen sopivat koirat pitää valita hyvin tarkasti. Koirien luonteen, tyypin ja terveyden selvittäminen on tärkeää, jos kasvattaja haluaa välttyä yllätyksiltä. Nämä toimenpiteet vievät aikaa ja rahaa, ja epäluotettavat kasvattajat eivät yleensä halua investoida niihin, sillä heidän tärkein tavoitteensa on tienata nopeasti paljon rahaa. Sinun ja usein sairauksille alttiiden ja huonosti sosialisoitujen pentujen lisäksi siitä kärsivät myös pennun vanhemmat, joita ei yleensä hoideta rodun vaatimalla tavalla, mikä on todella suuri ongelma näin itsepäisen rodun kohdalla.

Jos haluat antaa kodin vähän vanhemmalle cane corsolle, voi koiran etsiminen, varsinkin Italian ulkopuolella, viedä todella paljon aikaa. Rodun suppean kannan vuoksi sen yksilöitä tapaa vain harvoin paikallisessa eläinsuojeluyhdistyksessä. Internethaku voi sen sijaan osoittautua menestyksekkäämmäksi, sillä siellä lukuisat eläinsuojeluyhdistykset ilmoittavat kotia vailla olevista cane corsoista tai cane corsojen sekarotuisista jälkeläisistä. Usein kyse on doggeihin ja molosseihin erikoistuneista yhdistyksistä. Yhdistykset pystyvät usein arvioimaan hyvin koiran luonteen ja sen, sopiiko kyseinen yksilö sinun elämäntilanteeseesi ja kokemukseesi. Lukuisten hyvinkoulutettujen cane corsojen ohella välitettävänä on nimittäin myös yksilöitä, jotka ovat päätyneet eläinsuojeluun niiden omistajan kyvyttömyyden seurauksena. Sellaiset yksilöt kuuluvat vain erittäin kokeneiden koiraihmisten käsiin.

Hyödyllisimmät artikkelimme

Pomeranian

Nämä pienet pyörremyrskyt eivät tee vaikutusta koollaan, vaan ystävällisyydellään, itsevarmuudellaan ja energiallaan. Ei siis ihme, että nämä pystykorvaiset valtaavat koiraihmisten sydämiä ja koteja.

Shetlanninlammaskoira

Shetlanninlammaskoira (kutsutaan myös sheltiksi) on pieni energiapakkaus, joka tarvitsee paljon liikuntaa ja aktiviteetteja. Sillä on sirot kasvonpiirteet, joita ympäröi uhkea harja. Sen oppimishalu ja empatia tekevät siitä myös ihanan seurakoiran.

Suomenlapinkoira

Ystävällinen ja hyväntuulinen suomenlapinkoira on löytänyt omistajia myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Jos olet kiinnostunut tästä koirarodusta, sinulla tulisi olla tämän koiran kanssa yksi yhteinen mielenkiinnon kohde ja se on liikkuminen – eri toteen luonnossa.