Anaalirauhastulehdus koiralla This article is verified by a vet

Anaalirauhastulehdus

Koiran anaalirauhastulehdus aiheuttaa peräaukon molemmin puolin sijaitsevissa anaalirauhasissa tulehduksen. Myös kissoilla voi ilmetä anaalirauhastulehdusta, mutta se on yleisempi koirilla, etenkin pienillä koiraroduilla (esim. chihuahuoilla) sekä vanhoilla koirilla.

Niin sanotut anaalirauhaset (Sinus paranales) ovat suunnilleen herneenkokoisia, ja ne sijaitsevat peräaukon oikealla ja vasemmalla puolella. Niiden tuottama voimakashajuinen erite on keskeisessä roolissa seksuaalikäyttäytymisessä sekä reviirin merkkauksessa. Kun anaalirauhaseen kohdistuva paine lisääntyy esimerkiksi ulosteen painaessa sitä, anaalirauhaserite työntyy anaalirauhastiehyiden kautta ulos. Eritteellä on epämiellyttävän pistävä haju. Se on ohutta, hieman kellertävää nestettä, joka saattaa osittain olla myös rusehtavaa.

Aiheuttajat

Koiran anaalirauhastulehduksen pääaiheuttajat ovat anaalirauhastiehyiden tukkeutuminen sekä eritteen tuotannossa tapahtunut muutos: Ulosjohtokanavien tukkeutumisen syynä voi olla pitkään kestänyt ripuli (esim. ravinnosta tai tulehduksesta johtuva) tai hoitamaton, tiheä turkki. Harvinaisissa tapauksissa aiheuttajana voi olla myös lähielimen tulehdus tai kasvain, joka vie tilaa ja ahtauttaa siten tiehyitä.

Anaalirauhassyöpä on kuitenkin harvinainen koiralla, ja sitä todetaan ensisijaisesti vanhoilla koirilla. Eritteen tuotannossa tapahtuneen muutoksen yleisimmät syyt ovat hormonaalinen sairaus ja allerginen reaktio.

Jos anaalirauhasen tuottama erite ei pääse vuotamaan ulos, tai se pääsee vuotamaan ulos vain osittain, se kerääntyy anaalirauhasen sisälle. Sen seurauksena rauhanen suurenee, mikä voi vähitellen aiheuttaa kipua. Jos bakteerit pääsevät samanaikaisesti lisääntymään voimakkaasti, ne voivat aiheuttaa erittäin voimakkaan tulehduksen anaalirauhasessa. Kyseessä on useimmiten koiran tavalliset ihoflooran bakteerit tai ulosteen bakteerit, jotka antavat eritteelle märkivän olemuksen. Useimmissa laboratoriotesteissä todetaan kolibakteeria, streptokokkeja, Clostridium- ja Proteus-bakteereja. Koska tulehdus johtaa normaalisti voimistuneeseen eritteentuotantoon, sairaus on usein oikea noidankehä. Anaalirauhaseen kohdistuva paine voimistuu entisestään ja aiheuttaa tietyn rajan ylitettyään anaalirauhasen repeytymiä ja fisteleitä (yhteyksiä muihin elimiin tai kehosta ulos). Se voi johtaa siihen, että bakteerit lisääntyvät entisestään, mikä voi puolestaan aiheuttaa muiden elinten tulehtumisen.

Koiran anaalirauhastulehduksen oireet

Koiran anaalirauhastulehduksen yleisimmät oireet ovat:

  • tiehyiden lisääntynyt nuoleminen
  • voimakkaalta haiseva hengitys pahalta haisevan eritteen suuhun joutumisen seurauksena
  • hännän pureskelu
  • koira liu’uttaa itseään lattialla tai maassa istuma-asennossa ja hankaa takapuoltaan lattiaan voimakkaan kutinan vuoksi
  • tukkeutuneiden tiehyiden aiheuttamat turvonneet anaalirauhaset
  • kivulias ulosteen painaminen (Tenesmus) ja haluttomuus liikkua
  • märkivä erite iholla sekä punertava väri
  • anaalirauhaspaiseet (eritteen kerääntyminen anaalirauhaseen) ja fisteleiden muodostuminen (putkimaiset yhteydet anaalirauhasen ja ihon välillä)
Anaalirauhastulehdus © K. Thalhofer / stock.adobe.com

Toteaminen

Eläinlääkäri haastattelee omistajaa (anamneesi) ja saa siten tietoa koiran oireista ja muista tärkeistä merkeistä, jotka voivat vahvistaa epäilyn anaalirauhastulehduksesta. Erimerkiksi takapuolen hankaaminen lattiaan on tyypillinen merkki, jonka seurauksena eläinlääkäri tutkii anaalirauhasen tarkemmin.

Anamneesin jälkeen eläinlääkäri tutkii koiran kliinisesti arvioidakseen koiran yleisen tilan. Hän voi mitata myös koiran lämmön kuumemittarilla peräaukon kautta. Se on tärkeää, sillä kuume on merkki bakteerin aiheuttamasta verenmyrkytyksestä (Sepsis), joka voi joissain tapauksissa johtaa jopa hengenvaarallisiin komplikaatioihin. Huolettomasti määrättyjen antibioottien aiheuttaman resistenssin muodostumisen voi estää, jos erite tutkitaan bakteerien varalta.

Lopuksi on vuorossa anaalirauhasen tutkimus. Silmämääräisen tarkastelun jälkeen lääkäri tunnustelee anaalirauhasessa tapahtuneet muutokset.

Eläinlääkäri orientoituu tutkimuksessa niin sanotun Linea anucutanean mukaan, joka on karvaisen ihon ja karvattoman limakalvon välinen siirtymäraja. Peräaukon oikealla ja vasemmalla puolella, takaa katsottuna noin kello neljän ja kello kahdeksan kohdalla sijaitsevat rauhaset voidaan arvioida niiden koon, lämmön, koostumuksen, punoituksen ja kivuliaisuuden perusteella. Jos rauhaset ovat esimerkiksi suurentuneet huomattavasti ja koira reagoi puolustautumalla, tulehdusta voidaan pitää todennäköisenä. Jos vain yksi anaalirauhanen on suurentunut eikä koira osoita muita oireita, on syytä ottaa koepala kasvaimen poissulkemista varten.

Anaalirauhastulehduksen hoito

Koiran anaalirauhastulehduksen hoitoon tarvitaan eläinlääkäriä, jotta haavan hygienia voidaan taata mahdollisimman hyvin. Hoito keskittyy seuraaviin toimenpiteisiin:

Konservatiivinen hoito:

  • anaalirauhasen huuhtelu antibioottisilla tai tulehdusta estävillä nesteillä (esim. suolaliuoksella)
  • tulehtuneen nesteen ulospuristaminen anaalirauhasen hellävaraisen hieronnan avulla
  • paiseiden ja fisteleiden avoimina pito sekä haavojen päivittäinen pesu ja desinfiointi
  • jos koira on kuumeinen ja huonovointinen: systeeminen antibiootti

Kirurginen hoito:

  • Jos konservatiivinen hoito ei tuota tulosta, anaalirauhaset voidaan poistaa leikkauksella.

Ennuste

Yleisesti ottaen koiran anaalirauhastulehduksella on erittäin hyvä ennuste, joka kuitenkin riippuu hoidosta. Joissain tapauksissa voi ilmetä kuumetta, jolloin systeemisen antibiootin antaminen on välttämätöntä bakteerin aiheuttaman verenmyrkytyksen (Sepsis) ehkäisemiseksi. Se voi muutoin johtaa hengenvaarallisiin komplikaatioihin.

Ennaltaehkäisy

Jotta koira ei sairastuisi anaalirauhastulehdukseen, tulee tiehyiden tukkeutumista välttää. Siksi on suositeltavaa puristaa erityisen alttiiden koirien anaalirauhaset tyhjiksi muutaman viikon välein. Sen voi tehdä eläinlääkäri tai asian osaava koiranomistaja itse. Hygieniasta tulee aina muistaa huolehtia, jotta koira välttyy bakteerin aiheuttamilta tulehduksilta.


Franziska G., Eläinlääkäri
Profilbild von Tierärztin Franziska Gütgeman mit Hund

Opiskelin eläinlääkäriksi Giessenin Justus Liebig -yliopistossa ja pystyin hankkimaan kokemusta monilta eri aloilta, kuten pieneläinten, suurten eläin- ja eksoottisten lääketieteiden lisäksi farmakologiasta, patologiasta ja elintarvikehygieniasta. Olen työskennellyt paitsi eläinlääketieteen kirjoittajana myös väitöskirjani parissa. Tavoitteenani on suojella eläimiä tulevaisuudessa paremmin patogeenisiltä bakteereilta. Eläinlääketieteellisen tietoni lisäksi jaan myös omat kokemukseni onnellisena koiranomistajana. Voin ymmärtää ja selittää pelot ja ongelmat sekä muut tärkeät kysymykset eläinten terveydestä.


Hyödyllisimmät artikkelimme
6 min

Koiran juoksut

Vaikka koiran juoksut on täysin luonnollinen ilmiö – koiran epätavallinen käytös, ärtymys läiskistä uudella matolla tai pelko ei-toivotusta tiineydestä aiheuttavat huolta monille omistajille. Täältä voit lukea kaiken, mitä koiran juoksuajasta on syytä tietää ja miten sinä ja koiraneitisi selviätte siitä yli ilman stressiä.

5 min

Koronavirus koiralla

Koiran koronavirusta (CCoV) esiintyy maailmanlaajuisesti ennen kaikkea kennelkoirien ja pentujen keskuudessa. Jos ihmisen ja koiran koronavirusta vertaa keskenään, ihmisillä virus aiheuttaa hengitystieoireita, kun taas koronavirus koiralla aiheuttaa enimmäkseen vatsa- ja suolisto-oireita. Vaikka koiran koronavirustartunta onkin usein lievä, se voi aiheuttaa vakavia oireita, kuten rajua ripulia, ja johtaa jopa kuolemaan koirilla, joilla on heikko vastustuskyky.