Koiran kutina

Itseään raapiva koira on tuttu näky jokaiselle koiranomistajalle ja etenkin karvanlähdön aikaan raapiminen helposti lisääntyy. Mutta jos raapimiseen liittyy tavallista enemmän nuolemista ja näykkimistä, tulee kutinan aiheuttaja selvittää. Koiran kutina saattaa pahimmillaan heikentää koiran elämänlaatua ja joskus kutina voi olla niin paha, että sekä koira että omistaja voivat menettää sen takia yöunensa.

Koiran kutina voi ilmetä monilla eri tavoilla. Koiran ei aina tarvitse raapia itseään tassuilla, vaan esimerkiksi pään ravistelu voi johtua korvien kutinasta. Koirat saattavat myös nuolla ja näykkiä tassujaan, selkäänsä tai lantion seutuaan helpottaakseen kutinaa. Joihinkin ruumiinosiin koiran on mahdotonta ylettyä ja helpottaakseen kutinaa näissä paikoissa, koira saattaa hangata itseään esimerkiksi seinää tai mattoa vasten. Pahimmillaan kutinasta johtuva raapiminen voi aiheuttaa ihovaurioita sekä bakteerien, hiivan ja muista taudinaiheuttajista johtuvia ihotulehduksia. Ihotulehdus itsessään lisää kutinaa, joten koiraparka joutuu ikävään kutinakierteeseen.

Koiran kutinan syyt

Koiran kutina on yksi yleisimmistä syistä viedä koira eläinlääkäriin ja kutinaa voivatkin aiheuttaa monet eri syyt ja sairaudet. Seuraavassa käydään läpi yleisimpiä kutinaa aiheuttavia tekijöitä.

Ensin tulee erottaa ensi- ja toissijaiset kutinan aiheuttajat toisistaan; ensisijaiset alkavat kutinalla ja sen jälkeen ilmaantuvat ihomuutokset. Toissijaisissa syissä koiran kutina seuraa ihomuutoksia.

Ulkoloiset

Hilsepunkki (Cheyletiella)

Tämän punkin olemassaolo unohdetaan helposti mutta se ei ole mitenkään harvinainen. Hilse punkkeja esiintyy niin kissoilla, koirilla kuin kaneillakin mutta se ei tartu ihmiseen. Hilsepunkit tarttuvat suorassa kosketuksessa tai pinnoilta. Se elää iholla ja käyttää ravinnokseen kudosnesteitä ja sen aiheuttama kutina ilmenee yleensä selässä, olkapäissä sekä mahdollisesti korvien ulkopinnalla. Nimensä mukaan hilsepunkki aiheuttaa hilsettä, etenkin koiran selässä.

Syyhypunkki (Sarcoptes scabiei)

Syyhypunkki on helposti tarttuva ja tarttuu myös koirasta ihmiseen, tartunta tapahtuu suorassa kosketuksessa tai ympäristöstä. Se kaivaa itsensä sisään isäntänsä ihon keratiinikerrokseen laskeakseen munansa ja ulosteensa sinne. Syyhypunkki käyttää ravinnokseen kuolleita ihosoluja sekä kudosnestettä. Syyhypunkin aiheuttama kutina johtuu punkista itsestään sekä sen ulosteiden aiheuttamasta allergisesta reaktiosta, kutina on sietämätöntä ja häiritsee etenkin öisin. Kutinaa esiintyy erityisesti korvalehdissä sekä nivelissä (kyynärpäissä, polvissa ja nilkoissa) sekä vatsalla ja rinnan alueella leviten myöhemmin koko vartalolle.

Samettipunkki (Trombicula autumnalis)

Samettipunkki on nuppineulan pään kokoinen, oranssinpunainen loinen, jota esiintyy erityisesti kesällä ja syksyllä. Punkkien toukat ruokkivat itseään isäntänsä lymfanesteillä. Punkki tarttuu korkeassa ruohikossa, josta se siirtyy isäntäänsä lähinnä tassujen kautta ja tarttuu varpaiden väleihin, vatsan alueelle, erityisesti nisiin sekä päähän. Herkille koirille punkin purema saattaa aiheuttaa allergisen reaktion ja vaikeaa kutinaa. Kutinaa saattaa ilmetä myös pitkään punkin poistamisen jälkeen.

Korvapunkit (Otodectes cynotis)

Korvapunkit viihtyvät ulkoisessa korvakäytävässä, harvoin korvan ulkopuolella. Korvapunkki ruokkii itseään sen eri kehitysvaiheissa koiran ulkoisilla kudosnesteillä sekä kuolleilla ihosoluilla. Tartuntaa esiintyy lähinnä koiranpennuilla ja tartunta tapahtuu suorassa ihokontaktissa. Korvapunkki aiheuttaa kovaa kutinaa korvissa sekä näiden ympärillä. Lisää tietoa punkeista artikkelissa ”Punkki koiralla – punkkien ja kirppujen poisto”.

Kirput

Kirput ovat yleinen syy koiran kutinaan. Kirppu voi tarttua mukaan ulkoa tai muualta koiran elinympäristöstä, kuten tämän nukkumapaikasta tai autosta. Kirpun aiheuttama kutina ilmaantuu yleensä selkään tai häntään, kuten myös vatsaan, sisäreisiin tai niskaan. Yliherkkyys kirpun allergeeneille voi aiheuttaa kirppuallergian sekä siihen liittyvän ihotulehduksen (FAD). Lisätietoa artikkelissa ”Punkki koiralla – punkkien ja kirppujen poisto”.

Allergiat (kontakti-, kirppu-, ruoka-allergiat, sekä ympäristöallergia, eli atopia).

Eri allergiat voivat aiheuttaa koirassa eri asteista kutinaa. Kontaktiallergiaa herkille koirille saattavat aiheuttaa lähes mitkä tahansa luontaiset ja synteettiset allergeenit. Ne vaikuttavat suoraan kosketuksessa olleeseen, yleensä karvattomaan kohtaan aiheuttaen siihen kutinaa. Kutina rajoittuu yleensä tähän kohtaan.

Yleisin allergia koirilla on FAD, kirpun syljestä erittyvien allergeenien aiheuttama allergia. Sen voi aiheuttaa mikä tahansa kirppulaji mutta yleisimmin sen saa kissankirpusta (Ctenocephalides felis). Joskus jopa yksi kirppu voi laukaista koiran allergisen reaktion. Tällöin koira raapii itseään useasti vartalon peräpäästä: selästä, hännästä ja sen juuresta, takajaloista mutta myös vatsasta. Koska koira raapii ja puree itseään helpottaakseen kirpun aiheuttamaa kutinaa, voi tästä aiheutua muita ihomuutoksia. Monesti näihin jo valmiiksi tulehtuneisiin ihoalueisiin kehittyy myös bakteerien tai hiivan seurauksena lisäkutinaa, eli ns. sekundaarinen infektio.

Atopia on allergian muoto, jota aiheuttavat ympäristössä olevat allergeenit, kuten siitepöly, heinät, pöly ja homesienet. Kutina on yleensä kausittaista, esimerkiksi siitepölyaikaan. Allergeenit siirtyvät koiraan tämän ihon kautta. Kasvojen, tassujen, raajojen, vatsan ja korvien iho ovat tavalliset kohdat, joissa atooppista ihottumaa ilmenee. Kuten FAD, voi jatkuva raapiminen aiheuttaa lisää ihomuutoksia ja johtaa sekundaariseen infektioon.

Ruoka-allergian saattaa aiheuttaa yksikin ainesosa koiran ruuassa. Ruoka-allergia on koirien kolmanneksi yleisin allergia FAD:n ja atopian jälkeen ja allergian laukaisee yleensä ruoka, jolla koiraa on ruokittu pitkään. Allergeenit siirtyvät koiraan suoliston kautta. Nauta, maito ja muut maitotuotteet, kananmunat, kana, vehnä, kala ja soija ovat merkittäviä allergiaa aiheuttavia elintarvikkeita. Useasti demonisoitu vehnä ei itsessään ole allergisoiva mutta vehnän tai muiden viljojen sisältämät proteiinit saattavat laukaista allergian joissain harvoissa tapauksissa. Edellä mainitut tuotteet eivät sisällä sen enempää allergeeneja kuin muutkaan ruoka-aineet, mutta niitä käytetään runsaasti ja siten ne saattavat laukaista allergian. Ruoka-allergian aiheuttama kutina noudattaa pitkälle samaa kaavaa kuin atopia ja se ilmenee 4-24 tuntia kontaktin jälkeen vaikuttaen monesti kasvojen, korvien, tassujen, kainaloiden sekä sisäreisien alueilla.

Sieni-infektiot (dermatofyytit)

Kutinaa koiralla aiheuttavat myös sieni-infektiot, kuten Microsporum canis tai harvinaisempi Trichophyton metagrophytes. Sieni-infektio on koiralla suhteellisen harvinainen ja johtuu yleensä huonosta vastustuskyvystä, puutteellisesta hoidosta tai kontaktista tartunnan saaneen eläimen kanssa. Sieni-itiöt ovat sitkeitä ja tarttuvat ihon tai turkin kautta. Trichophyton metagrophytes-sieni tarttuu maaperään kosketuksissa oleville alueille, kuten nenään ja tassuihin.
Kutinan sekundaarisia syitä ovat ennen kaikkea systeemiset sairaudet, joiden seurauksena immuniteetti on laskenut. Joidenkin sairauksien, kuten kilpirauhasen vajaatoiminnan, Cushingin oireyhtymän (kortisolin liikatuotanto), tai muiden autoimmuunisairauksien seurauksena koiran iholla ja turkissa voi ilmetä muutoksia. Muutokset voivat ilmetä esimerkiksi karvanlähtösyklin pitenemisenä, turkin ohenemisella tai ihon joustamattomuudella. Nämä sairaudet ilmenevät ihomuutoksina ilman kutinaa.

Ihossa tapahtuneet muutokset ja immuniteetin lasku mahdollistavat bakteereille ja hiivalle juhla-ajat. Jo valmiiksi kärsinyt iho tulehtuu aiheuttaen kutinaa ja kutinan voimakkuus riippuu täysin tulehduksen voimakkuudesta.

Sikaripunkki

Sikaripunkki, kuten muutkin punkit, saa ravintonsa kudosnesteistä ja kuolleista ihosoluista mutta muista punkeista poiketen se säilöö ulosteensa omiin soluihinsa. Sikaripunkki ei yleensä aiheuta kutinaa. Kutina ilmaantuu vasta, jos punkille altistunut kohta ihossa tulehtuu bakteerien tai hiivan seurauksena.

Wolf of Wilderness Vast Oceans – Fisch

• Eläinproteiini ainoastaan tuoreesta kalasta
• Viljaton resepti
• Hyvin siedetty

Koiran kutinan lähteen diagnosoiminen

Koska kutinaa saattavat aiheuttaa monet eri asiat, on koiran yksityiskohtaisella sairaushistorialla sekä tarkalla oireiden kuvauksella tärkeä rooli diagnoosia tehtäessä. Seuraavat seikat ovat huomioon otettavia:

• Rotu, sukupuoli, ikä, koko ja paino
• Ikä kutinan alkaessa
• Onko vanhemmilla tai sisaruksilla ollut samoja oireita?
• Missä kutina ilmenee ja milloin?
• Onko vaikuttanut muihin eläimiin tai ihmisiin?
• Onko saanut vaivaan jo hoitoa ja miten reagoinut siihen?
• Oliko ensin kutina vai muutokset ihossa?

Näiden tietojen sekä kliinisen tutkimuksen perusteella eläinlääkärin on hyvä lähteä tekemään diagnoosia. Ulkoloiset ovat yleinen syy koiran kutinaan ja ne ovat helposti havaittavia. Raapimisen, näykkimisen sekä kirppukampaan tarttuvan saaliin myötä on diagnoosi helppo tehdä. Vaikka loisia ei voi silmämääräisesti havaita mutta oireet ovat selvät, voidaan koiralle antaa ulkoloishäätö ja jäädä seuraamaan oireiden helpottamista. Bakteerit ja hiivat voidaan tunnistaa taudinaiheuttajiksi erilaisin menetelmin, kuten sytologisella tutkimuksella tai in vitro-diagnostiikan avulla.

Myös sieni-infektioiden diagnosoimiseen on olemassa erilaisia menetelmiä. Yksinkertaisin menetelmä on tutkia näytettä Woods-lampun valossa, jossa tartunnan saanut näyte saa vihreän sävyn. Tällä menetelmällä tosin saadaan selville vain jotkut Microsporum canis-tartunnat, joten negatiivinen tulos ei välttämättä tarkoita, etteikö sieni-infektiota olisi. Tartuntaa voidaan tutkia myös leikkaamalla koiran turkista karvaa tai raaputtamalla ihosta näytteet, jotka analysoidaan laboratoriossa PCR-menetelmällä.

Allergian diagnosoiminen on haasteellista ja se, mille joku on allerginen, vaatii pitkäjänteisen ja jäsennellyn tutkimuksen. Kontaktiallergian aiheuttaja on suhteellisen helppo selvittää, sillä kutina paikallistuu tiettyyn kohtaan, johon allergeeni on ollut kosketuksessa. Muiden allergioiden selvittämisessä suljetaan allergeeneja yksi kerrallaan pois, alkaen yleisimmin allergiaa aiheuttavista tekijöistä.

Allergian syyn selvittäminen: Kirppukamman avulla voidaan löytää kirppuja ja niiden ulosteita, jotka ovat yleinen allergiaa aiheuttava tekijä. Kirppuja ei kuitenkaan aina nähdä paljaalla silmällä ja tällöin voidaan kuitenkin aloittaa usean viikon kestävä hoito niiden poissulkemiseksi. Jos oireet jatkuvat hoidosta huolimatta, tulee poissulkea ruoka-aineallergia. Tässä koiran ruokavalio muodostuu vähintään kuuden viikon ajan proteiinin ja hiilihydraattien lähteistä, joita tämä ei ole aiemmin saanut, koska elimistöön ei muodostu allergista reaktiota, jos sillä ei ole aiempaa kontaktia annettuihin ruoka-aineisiin. Eliminaatiodieetin aikana koiralle ei tule antaa mitään muuta ruokaa, ei edes herkkuja. Jos oireet helpottavat tai häviävät dieetin aikana, palataan aiempaan ruokavalioon. Jos koiran elimistö reagoi jälleen, voidaan koiralla diagnosoida ruoka-allergia. Jos taas oireet jatkuvat dieetistä huolimatta, voidaan epäillä atooppista ihottumaa. Tässä tapauksessa allergian syy etsitään verikokeen avulla.

Jos epäilet koirallasi sekudaarista kutinaa, tätä voidaan tutkia myös verikokeiden avulla ja selvittää esimerkiksi mahdolliset aineenvaihdutasairaudet, kuten kilpirauhasen ongelmat.

Concept for Life Medium Sensitive

• Vain yksi proteiinin lähde
• Helposti sulava
• Maistuva
• Vahvistaa immuunijärjestelmää
• Vehnätön

Koiran kutinan hoito

Koiran kutinaa voidaan helpottaa ennen diagnoosin varmistumista nopeavaikutteisilla lääkkeillä, kuten glukokortikoideilla, oklasitinibeillä tai paikallisesti käytettävillä shampoilla. On kuitenkin tärkeää, että kutinan syy selvitetään, jotta koira saa pysyvän avun.

Ulkoloisten ollessa yleinen kutinan aiheuttaja, on eläinlääkärin määräämä lääkitys aiheellinen ja se on hyvä aloittaa diagnoosin ollessa varma tai epäilyn ulkoloisiin ollessa suuri. Loishäätö onnistuu säännöllisellä lääkityksellä ja tarvittaessa lääkitystä voidaan tukea kutinaa helpottavalla valmisteella.

Sieni-infektio voidaan kutinan vaikeusasteesta riippuen hoitaa joko paikallishoitona tai systeemisesti. Sieni-infektioissa on huomioitava, että ne ovat zoonooseja, eli voivat tarttua myös ihmisiin. Sieni-infektioiden aiheuttamaa voimakasta kutinaa ei tulisi hoitaa glukokortikoidein, sillä se kiihdyttää sienten kasvua.

Kontaktiallergiaa hoidetaan hoitamalla kutinaa, sekä välttämällä allergeenia. Lisäksi ärtynyttä kohtaa voidaan huuhtoa laimennetulla shampoolla. Jos koiralla on ruoka-allergia, suositellaan välttämään allergiaa aiheuttavia ruoka-aineita, eli ruokkimaan koiraa ainoastaan ruoilla, joihin tämä ei reagoi.

Atopiaa hoidetaan siedätyshoidolla, eli koira altistetaan allergeeneille lisäämällä näitä pikkuhiljaa tämän elimistöön. Tavoitteena on saada koiran immuunijärjestelmä sietämään kutinaa aiheuttavia allergeeneja. Kaikille koirille tämä ei kuitenkaan tuota haluttua lopputulosta. Lisähoitona voidaan käyttää kutinaa hillitseviä lääkkeitä, kuten kortisonia, antihistamiinia, siklosporiinia tai oklasitinibia. Moni koira hyötyy myös välttämättömien rasvahappojen lisäämisestä ruokavalioon. Viime aikoina on atopiaa hoidettu myös biologisilla lääkkeillä, monoklonaalisilla vasta-aineilla ja tähän asti tulokset ovat lupaavia.