Punkki koiralla – punkkien ja kirppujen poisto

Punkit ja kirput ovat todellisia verenimijöitä, sillä ne saavat ravintonsa verestä. Lue artikkelistamme, mitä koiran omistajan tulee tietää punkeista ja kirpuista.

Koiran punkit

Kun kevät tulee ja lämpötila nousee yli kymmenen asteen, myös riskit punkkien puremiin kasvaa. Nämä verenimijät piileskelevät korkeassa ruohikossa ja aluskasvillisuudessa. Punkit eivät ole pelkästään ärsyttävää, vaan ovat tautien, kuten borrelioosin ja babesian välittäjiä.

Älä unohda punkkitarkastusta!

Miten nopeammin punkki löytyy ja poistetaan, sitä pienempi on riski, että taudinaiheuttaja kulkeutuu koiraan. Erityisesti borrelioosin tarttumisessa nopeus on ratkaisevaa, sillä bakteeri majailee punkin suolistossa. Sieltä se kulkee puremakohtaan, pudotakseen uuteen isäntään. Tämä siirtyminen kestää vähintään 12 tuntia. Jos punkki, joka kantaa borrelioosia, poistetaan ajoissa, taudin tarttuminen on epätodennäköistä.

Tarkista koirasi mieluiten aina lenkin jälkeen. Tarkista erityisesti pään alue, korvat, kaula ja maha ja raajojen sisäpuolet, sillä punkit etsiytyvät mieluiten kohtiin, joissa iho on ohutta ja turkki harvempaa. Tutki vielä lisäksi koko koira. Punkit ovat välillä helpommin ja välillä vaikeammin löydettävissä, sillä punkin kokoon vaikuttaa sen imemä verimäärä. Koko voi vaihdella nuppineulanpäästä kirsikansiemeneen.

Punkin poisto koirasta

Punkit on helpointa poistaa punkkipihdeillä. Näillä punkki voidaan varovasti vetää pois iholta, johon se pureutuu suukappaleillaan. Punkkia ei saa missään tapauksessa puristaa, sillä sen mahan sisältö ja sen mukana taudinaiheuttajat voivat päätyä puremajälkeen ja siitä koiran verenkiertoon. On tärkeää poistaa punkki kokonaan. Jos punkin suuosa jää haavaan, se voi aiheuttaa tulehduksen.

Punkin poistoon ei suositella ylimääräisiä aineita, kuten öljyä, teippiä tai kynsilakanpoistoainetta. Nämä voivat johtaa myös punkin rikkoontumiseen ja taudinaiheuttajan kulkeutumiseen puremahaavaan.

Näin poistat punkin oikein:

1. Käytä punkkipihtejä punkin poistoon.
2. Aseta pihdit mahdollisimman lähelle koiran ihoa.
3. Tartu pihdeillä punkin päähän ja vedä se varovasti ja kokonaisena pois iholta.
4. Tarkista saitko punkin kokonaisena pois.
5. Desinfioi haava ja tarkkaile sitä säännöllisesti. Jos puremakohtaan muodostuu punainen ympyrän muotoinen jälki, tämä voi olla merkki borrelioositartunnasta.
6. Pidä punkin puremakohta mielessä. Jos koira vaikuttaa sairaalta, innottomalta tai sille nousee kuumetta, ota yhteyttä eläinlääkäriin.

Kun punkki on poistettu, se tulee vielä hävittää. Punkin voi hävittää jopa polttamalla tai muilla järillä keikoilla lemmikkiäsi ja itseäsi suojellaksesi. Helppo temppu kuitenkin auttaa: aseta poistettu punkki teipin päälle ja taita teippi yhteen. Näin se voidaan hävittää siististi.

Punkkien välittämät sairaudet

Punkit voivat välittää joitakin vakavia sairauksia. Näitä ovat esimerkiksi:

1. Borrelioosi: Borrelioosi on infektiosairaus, jonka aiheuttaa borreliabakteeri. Borrelia tarvitsee loisen, kuten puutiaisen, isännäkseen. Tämän pureman kautta se pääsee taas uuden isäntäeläimen vereen ja siten leviämään.
2. Puutaisaivokalvontulehdus: Puutiaisaivokalvontulehdus (puutiaisaivokuume) on TBE-viruksen aiheuttama aivotulehdus. Taudin välitys tapahtuu useimmiten virusta kantavan punkin pureman kautta. Sairaus on koirilla kuitenkin hyvin harvinainen ja tartunta tulee herkemmin koirilla, joiden immuunijärjestelmä on heikentynyt.
3. Babesia: Babesia on infektio, jonka aiheuttaa yksisoluinen loinen, babesia. Puutiaisen puremasta babesia voi levitä uuteen isäntäeläimeen ja hyökätä veren punasoluihin.
4. Anaplasmoosi: Anaplasmoosi on infektio, jonka aiheuttaa anaplasmabakteeri. Puutiaisten kantama bakteeri hyökkää välittyessään uuden isäntäeläimen veren valkosoluihin.
5. Ehrlichioosi: Ehrlichioosi on ehrlichia canis -bakteeriryhmään kuuluvan riketsiabakteerin aiheuttama infektio. Ruskea koirapunkki, jota Suomessa tavataan lähinnä vain sisätiloissa, toimii taudinkantajana.
6. Hepatozoonoosi: Hepatozoonoosi on yksisoluisen hepatozoon canis- loisen aiheuttama infektio. Infektio tarttuu koiran niellessä ruskean koirapunkin. Loisen leviämisalue rajoittuu kuitenkin Etelä-Eurooppaan.

Punkkien torjunta

Parempi olla varovainen kuin katua – siksi koiraa tulisi suojata etukäteen punkkien puremilta ja mahdolliselta tautien välittymiseltä. Ennaltaehkäisyä varten on erilaisia valmisteita (antiparasiittisia aineita), jotka voivat tappaa punkkeja tai estää puutiaisia kiinnittymästä koiraan.

• Levitettävät tuotteet: Levitettävää tuotetta (spot on) levitetään koiran lapaluiden väliin ja aine vaikuttaa enintään neljän viikon ajan punkkeja vastaan. Vaikuttava aine imeytyy ihoon ja säilyttää tehonsa, koska lemmikki ei ylety kyseiseen kohtaan.
• Suihkeet: Suihkeet ovat tehokkaita puutiaisia vastaan. Suihkuttamisen jälkeen aineen teho säilyy enintään neljä viikkoa.
• Kaulapannat: Koiraa voidaan suojata punkeilta myös punkkipannan

Borrelioosin tarttumisen ehkäisemiseksi koiran voi rokottaa. Rokote ei estä punkin kiinnittymistä koiraan, mutta se auttaa koiraa kehittämään vasta-ainetta borrelioosia vastaan. Useampia rokotteita on saatavilla, mutta rokottaminen on silti kiistanalaista. Kysy lisätietoja eläinlääkäriltä.

Koiran kirput

Jos koira raapii turkkiaan usein, kutinan syynä voivat olla kirput. Nämä pienet ärsyttävät kiusaajat ovat yleisiä loisia ja voivat lisäksi levittää tauteja. Suomessa koiria vaivaavat niiden muista eläimistä väliaikaisesti saamat kirput, kuten lintujen, oravien ja siilien kirput. Nämä vihulaiset voivat kuitenkin majailla myös esim. matoissa, tyynyissä tai sohvalla. Varsinaista koirankirppua ei kuitenkaan tavata Suomessa. Kun täysikasvuinen kirppu löytää isännän, se vaihtaa sitä enää harvoin. Se pysyy isännässään ja imee siitä verta. Kirput lisääntyvät nopeasti, sillä naaraat tuottavat keskimäärin 30 munaa päivässä. Naaras laskee munat koiran turkkiin, josta ne valuvat maahan. Näin ne päätyvät lemmikin ympäristöön – sohvalle, koiran petiin tai lattialautojen väliin. 4–12 päivää myöhemmin toukat kuoriutuvat munista ja saavat ravintonsa kirppujen ulosteista ja solumateriaalista, joita tippuu koirasta. Toukat koteloituvat ja vähän myöhemmin niistä kuoriutuu uusia kirppuja, jotka etsivät isäntäeläimen. Siksi on tärkeää taistella kirppujen löydyttyä myös niiden munia ja toukkia vastaan.

Kirput eivät ole valikoivia isännän suhteen. Vaikka eri kirppulajit ovat erikoistuneet eri isäntäeläimiin (esimerkiksi Suomessa vielä harvinaiset varsinaiset koirankirput ja kissankirput), ne voivat tarttua myös ihmisiin.

Tunnista kirput koiralla

Kirppu on vain parin millimetrin kokoinen, joten sitä hädin tuskin havaitsee paljaalla silmällä. Näkyvin oire koiralla olevista kirpuista on koiran kutina. Kutinan takia koira raapii, nuolee tai puree turkkiaan. Tämä voi aiheuttaa myös haavoja tai ihottumaa.

Tutki koirasi, jos epäilet sillä olevan kirppuja. Jos löydät kirpun, tapaus on selvä. Jos et näe kirppuja, tutki vielä löydätkö kirppujen ulostetta.

Näin tunnistat onko koirallasi kirppuja:

1. Aseta koira tasaiselle alustalle, joka on tarpeeksi vaalea, jotta havaitset tummat kirput ja niiden jätökset. Sopiva alusta on esimerkiksi laatoitettu lattia tai kylpyamme.
2. Kampaa koiran turkki perusteellisesti mahdollisimman tiheällä kammalla. Mahdollinen kirpun uloste jää kampaan ja näkyy pieninä mustina muruina, jotka jäävät joko kampaan tai tippuvat pois turkista.
3. Kerää murut valkoiselle kankaalle tai paperille ja kostuta se läpikotaisin.
4. Mahdollinen kirpun uloste liukenee tällöin ja jättää pienen punaisen jäljen kankaaseen tai paperiin. Kirpun uloste sisältää nimittäin koiran verta, joka on sulanut kirpun elimistössä.

Kirppujen aiheuttamat haitat

Kiusalliset kirput voivat olla myös vaarallisia. Haittoina ovat:

• Anemia: Voimakas kirpputartunta voi johtaa merkittävään verenhukkaan. Pahimmassa tapauksessa se voi aiheuttaa koiralla jopa anemian.
• Kirppuallergia: Kun kirppu puree, se erittää myös sylkeä. Tämä aiheuttaa kutinaa ja jotkin koirat voivat olla allergisia kirpun syljelle.
• Heisimato: Kirput voivat kantaa heisimatojen munia. Jos koira syö tällaisen kirpun, munat päätyvät koiran suolistoon ja kehittyvät siellä heisimadoiksi. Joten jos löydät koiraltasi kirppuja, madota se varulta.

Kirpuista eroon

Jotta koirasi pääsee varmasti kirpuista eroon, noudata seuraavia ohjeita:

1. Koiran käsittely
   Koiran käsittelemiseksi kirppuja vastaan on saatavilla erilaisia aineita: levitettävät aineet, joita levitetään koiran lapaluiden väliin, suihkeet sekä kirppupannat.
2. Käsittele koiran ympäristö ja muut lemmikit

Jos koirallasi on kirppuja, tutki ja käsittele ehdottomasti myös muut lemmikkisi ja koiran elinympäristö hävittääksesi kaikissa kehitysvaiheissa olevat kirput. Pese koiran pedit ja alustat vähintään 60 asteessa. Tartu imuriin useamman kerran ja imuroi huolella kaikki oleelliset paikat. Ensimmäisen imuroinnin jälkeen irrota pölypussi ja hävitä se erillään muista jätteistä. Voit käsitellä ympäristön vielä lisäksi kirppusuihkeella.