Toksoplasmoosi

Moni perheenperustamisvaiheessa oleva kissanomistaja miettii jo etukäteen kissan ja vauvan yhteensopivuutta ja yksi aihe herättää erityisesti huolta – loisen aiheuttama toksoplasmoosi.

Mikä on toksoplasmoosi?

Toksoplasmoosin aiheuttaa yksisoluinen Toxoplasma gondii -loinen. Sen väli-isäntinä toimivat pienet nisäkkäät sekä linnut ja lopullisena isäntänä kissa. Toxoplasma condii lisääntyy kissan suolistossa, josta kissan ulosteeseen erittyy tartuttavia kystia, niin sanottuja ookystia ja maahan päästyään nämä kystat siirtyvät väli-isäntiin, kuten sikoihin, nautakarjaan, hiiriin ja lintuihin. Näiden maasta syömän ravinnon mukana alkaa uusi kierto. Toksoplasmoosin aiheuttava loinen kuuluu niin kutsuttuihin zoonooseihin, eli loinen voi siirtyä eläimestä myös ihmiseen. Suora kosketus saastuneeseen maaperään esimerkiksi puutarhatöissä voi aiheuttaa tartunnan, kuten myös kypsentämättömän tai huonosti kypsennetyn lihan, esimerkiksi raakamakkaran, tartar-pihvin tai kinkun syöminen. Kissanomistajilla on tartuntavaara myös kissan hiekkalaatikossa.

Toksoplasmoosin oireet

Kissa

Monesti infektio on huomaamaton ja mahdolliset lievät oireet, kuten löysä vatsa ei vaikuta terveen kissan elämään ja oireet helpottavat itsestään. Kissat, joiden immuniteetti on heikompi, kuten pennut ja vanhat kissat ovat riskiryhmää ja oireet ovat näillä voimakkaampia. Riskinä on myös sairauden kroonistuminen. Seuraavia oireita voi ilmetä:

• Vaikea ripuli
• Kuume
• Silmätulehdus
• Hengenahdistus
• Keltaisuus, eli ikterus

Oireiden ilmaantuessa, on kissa vietävä viipymättä eläinlääkärin vastaanotolle.

Ihminen

Terveillä aikuisilla tauti etenee yleensä ilman oireita mutta henkilöillä, joilla on alentunut immuniteetti, on vaarana saada vakavampia oireita kuten tasapainohäiriöitä ja kouristelua. Jos raskausaikana saa tartunnan, ei äidillä yleensä ole oireita mutta tartunta voi silti vaikuttaa sikiöön. Mitä varhaisemmassa vaiheessa raskautta tartunta tapahtuu, sitä vaikeammat oireet se aiheuttaa sikiölle. Seurauksia voivat olla muun muassa hydrokefalia sekä keskenmeno. Ei siis ihme, että tulevissa vauvaperheissä pelätään toksoplasmoosi-tartuntaa.

Diagnoosi

Kissojen tartunta voidaan todeta veri- ja ulostenäytteistä.

Ihmisten kohdalla diagnoosi selvitetään verikokein, missä verestä tutkitaan toksoplasmoosin vasta-aineita. Nämä kehon omat vasta-aineet auttavat taistelussa infektiota vastaan ja näin ollen, jos vasta-aineita löytyy, voidaan toksoplasmoosi-diagnoosi varmistaa. Monissa maissa vasta-ainetesti kuuluu raskausajan rutiinitutkimuksiin.

Hoito

Terveet kissat selviävät yleensä toksoplasmoosista itsekseen mutta kissat, jotka ovat saaneet vakavia oireita heikentyneen immuunisuojan vuoksi, tarvitsevat hoitoa.

Ihmisiin pätee sama kuin kissoihin; jos oireet ovat huomaamattomia ja keho parantaa itsensä, ei hoitoa tarvita. Hoito on kuitenkin tärkeää, jos immuniteetti on alentunut ja erityisen kiireellistä se on raskaana oleville äideille.

Kuinka toksplasmoosia voi ehkäistä?

Varoituksista huolimatta ei suruun ole aihetta, vaikka immuniteettia ei olisikaan – rakkaan samettitassun ei tarvitse joutua evakkoon, kunnes vauva on syntynyt – yksinkertaisilla varotoimenpiteillä voidaan tartunta välttää.

Kannattaa pitää mielessä, että toksoplasmoosi ei tartu ainoastaan eläinten ulosteista, vaan se voi tarttua myös syötäessä raakaa tai huonosti kypsennettyä lihaa. Tästä syystä raskaana ollessa tulisi syödä ainoastaan täysin kypsää lihaa.

Myös puutarhanhoidon tulisi odottaa siihen, että vauva on syntynyt. Suotuisissa oloissa, kuten kosteassa maaperässä taudinaiheuttaja voi säilyä elävänä ilman isäntää jopa vuoden ajan. Hedelmät ja vihannekset tulee kuoria tai pestä huolellisesti, sillä etanat ja hyönteiset ovat voineet olla kosketuksissa kissan ulosteeseen.

Lähes kaikki nisäkkäät voivat olla taudinaiheuttajan kantajia ja taudinaiheuttaja siirtyy helposti kantajasta toiseen. Ulkoilevat kissat tekevät tarpeensa ulos, ovat tekemisissä toisten kissojen ja mahdollisesti näiden ulosteiden kanssa, sekä metsästävät pieniä jyrsijöitä ja lintuja. Ei siis ihme, että niin moni kissa sairastuu toksoplasmoosiin jossain elämänsä vaiheessa. Kissa on Toxoplasma condiin ainoa isäntä, se kykenee lisääntymään vain kissan suolistossa ja erittämään ookystia. Jos kissa saa uuden tartunnan, kystia erittyy vähemmän ja näin ollen infektioriski laskee.

Varman päälle pelatessa voi kissan testauttaa eläinlääkärillä toksoplasmoosin varalta. Jos kissalla on toksoplasmoosi, voi kissalle miettiä evakkopaikkaa raskauden ajaksi. Vaihtoehtoisesti raskaana oleva välttää hiekkalaatikon siivoamista ja raa’an lihan antamista kissalle sekä muistaa hyvän käsihygienian – myös jokaisen kissan kanssa vietetyn hetken jälkeen. Tartunta tulee sitä helpommin, mitä kauemmin loiset ehtivät hiekkalaatikossa lisääntymään. Hiekkalaatikko onkin hyvä pestä päivittäin kuumalla vedellä ja mielellään sen tekee joku muu kuin odottava äiti.

© Светлана Фарафонова / stock.adobe.com

Immuniteetti

On rauhoittavaa muistaa, että immuniteetti toksoplasmoosiin tulee jo ensimmäisen tartunnan jälkeen. Jos odottava äiti on ollut kontaktissa toksoplasmoosin kanssa jo ennen raskautta, ovat hän ja vauva turvassa uudelta tartunnalta. Kissanomistajat, jotka ovat siivoilleet hiekkalaatikoita tai myllänneet puutarhassa vuosia, ovat mitä todennäköisimmin sairastaneet huomaamattaan toksoplasmoosin, eivätkä voi sairastua uudelleen.

Toksoplasmoosin infektioriskit

Pitkäaikaisille kissanomistajille sovelletaan seuraavaa: Ensikosketus toksoplasmoosiin raskausaikana on suhteellisen pieni. Toksoplasmoosin vasta-aineet on hyvä pyytää tarkastettavaksi neuvolassa ja jos vasta-aineita löytyy, on toksoplasmoosi jo sairastettu ja siitä seurannut immuniteetti suojaa uusilta tartunnoilta.

Jos vasta-aineita ei löydy, ei aiempaa kontaktia toksoplasmoosiin ole ja tällöin suojaudutaan yksinkertaisin varotoimenpitein. Toksoplasmoosin pelon ei missään nimessä tarvitse olla syy luopua rakkaasta perheenjäsenestä.

Onnellista odotusaikaa!