Kissan koronavirus 

Koronavirusta tavataan ihmisten lisäksi myös karvaisilla ystävillämme. Ihmisten keskuudessa leviävän uudenlaisen koronaviruksen sijaan kissan koronavirukset (FCoV) ovat tunnettuja jo useita vuosia. Niihin kuuluvat feline enterale coronavirus (FECV) ja paremmin tunnettu feline infectious peritonitis -virus (FIPV). Jälkimmäisestä seuraa feline infectious peritonitis (FIP), joka johtaa tartunnan saaneilla kissoilla tarttuvaan vatsakalvontulehdukseen ja askiittiin ja lopulta kuolemaan. Ihmiset, eritoten heikon vastustuskyvyn omaavat vanhukset ja sairaat, kärsivät puolestaan influenssaa muistuttavista oireista.

Onko Covid-19 vaarallinen kissalleni? 

31.3.2020: Ensimmäiset uudenlaisen Covid-19-viruksen aiheuttamat tartunnat ihmisissä todettiin vuoden 2019 lopulla Kiinassa. Tällä hetkellä sairastuneita on jo tuhansia ympäri maailmaa, eikä vielä ole saatu varmistusta siihen mistä SARS-CoV-2-virus on peräisin. Tämänhetkisen tiedon perusteella hengitystiesairaus tarttui ihmiseen lepakoiden, muurahaiskäpyjen tai käärmeiden välityksellä. Saksan eläinten terveyden tutkimuslaitos, Bundesforschungsinstitut für Tiergesundheit (Friedrich-Löffler-Institut, FLI) pitää tämänhetkisten tutkimusten perusteella SARS-CoV-2:n tarttumisen ihmisestä kissaan tai toisin päin epätodennäköisenä.

Kuitenkin Covid-19 -positiivisen belgialaisnaisen kissalla, joka kärsi hengitysvaikeuksista ja ripulista, todettiin SARS-CoV-2 -tartunta. FLI korostaa edelleen, että kyseessä on yksittäistapaus. Kissa on tällä hetkellä eläinlääkärin valvonnassa ja voi olosuhteisiin nähden hyvin.

Myös kahden hongkongilaiskoiran nenästä ja suusta on löydetty virusta. Koirien viruksen vasta-ainetiterit olivat kuitenkin alhaiset, joten lääkärit uskovat kontaminaation tulleen muualta elinympäristöstä kuin omistajastaan.

Täytyykö kissan päästämistä ulos pelätä?

Tällä hetkellä ei ole tieteellistä näyttöä siitä, että kissa levittäisi uutta koronavirusta ihmisiin. Jos kissasi voi hyvin, voi se jatkaa tutkimusretkiään ulkona. On kuitenkin hyvä huolehtia hygieniasta lemmikkien kanssa toimiessa, kuten käsienpesu lemmikin käsittelyn jälkeen ja kun olet siivonnut tämän ruokailupisteen ja vessan.

Mitä tapahtuu kissalleni, jos joudun karanteeniin?

Karanteenissa et saa poistua kodistasi ainakaan kahteen viikkoon. Jos kissasi on sisäkissa, se voi jatkaa elämäänsä kuten ennenkin ja jos kissasi on tottunut ulkoilemaan, sen voi päästää ulkoilemaan kissanluukusta tai ovesta. Jos sinulla tulee puutteita kissan ruuasta tai muista tarvikkeista, niitä voi tilata verkkokaupasta tai pyytää lähipiiriltä apua. Tällä hetkellä monet tavarantoimittajat tarjoavat toimitusta ilman fyysistä kontaktia.

Covid-19:n lisäksi muilla jo tunnetuilla kissojen koronaviruksilla (FCoV) on merkittävä rooli karvaisten ystäviemme terveyteen, sillä osa niistä voi olla erittäin vaarallisia. Seuraavassa artikkelissa kerrotaan näistä koronaviruksista, millaisia oireita ne aiheuttavat ja kuinka voit suojella kissaasi niiltä:

Kissan koronavirus – tartunta ja oireet

Kissan koronaviruksiin kuuluvat feline enterale coronavirus (FECV) ja siitä syntyvä feline infectious peritonitis -virus (FIPV). Molemmat virukset jakautuvat kahteen eri tyyppiin (stereotyyppiin l ja ll), jotka eroavat toisistaan.

Feline enterale coronavirus (FECV)

Tämä virus on yleinen kissoilla, ja sitä ilmenee erityisesti kissakasvattamoissa. Kissa voi saada tartunnan suoran tai epäsuoran kontaktin kautta hengitysteiden eritteiden tai saastuneen ulosteen tai virtsan välityksellä. Kissat voivat siis tartuttaa toisiaan esimerkiksi saastuneen ruokakupin tai hiekka-astian kautta tai esimerkiksi leikin aikana. Virukset päätyvät suun kautta vatsaan ja suolistoon, missä ne ensin lisääntyvät ja valtaavat sitten immuunijärjestelmän paikalliset imusolmukkeet ja syöjäsolut (makrofagit).

Feline infectious peritonitis (FIP)

Feline infectious peritonitis on paljon harvinaisempi kuin feline enterale coronavirus (FECV). Se johtuu siitä, että virus ei tartu suoran eikä epäsuoran kontaktin kautta. Se syntyy feline enterale coronaviruksen syöjäsoluissa tapahtuvan sattumanvaraisen mutaation kautta, mikä tarkoittaa sitä, että jokainen kissa, joka on saanut FECV-tartunnan, voi kantaa elimistössään myös FIP-virusta. Tartunta ei kuitenkaan aina johda oireiden puhkeamiseen. Vain 5–10 % tartunnan saaneista kissoista sairastuu tautiin elämänsä aikana. Suurin osa näistä kissoista on alle vuoden ikäisiä tai niillä on muita vastustuskykyä heikentäviä tekijöitä, kuten muita infektioita (esim FeLV tai FIV).

Jos tartunnan saaneet syöjäsolut päätyvät vereen, ne leviävät koko kehoon ja aiheuttavat laajaa tuhoa. Tuhot määräytyvät taudinkulun mukaan:

• FIP-tartunnan märkä muoto aiheuttaa tulehdusta muun muassa rinta- vatsa- ja lantio-onkalon elinten pinnoilla. Tämä taudinkulku saa nimensä tulehduksen aiheuttamasta keltaruskean eritteen tuotannosta.
• Taudin niin sanottu kuiva, granulomatoottinen muoto johtaa solmukemaisiin tulehduksiin (granuloomiin) muun muassa maksassa, pernassa, haimassa ja imusolmukkeissa.

Kissan koronaviruksen oireet: mitä kliinisiä oireita tartunnan saaneella kissalla on?

Ensimmäiset oireet voivat puhjeta jo muutaman päivän tai vasta useamman kuukauden päästä tartunnan saannista.

FIP-tartunnan taudinkuva on moninainen, sillä se vaurioittaa monia elimiä, kuten munuaisia, maksaa tai keskushermostoa. Taudinkulusta riippuen voidaan tavata seuraavia oireita:

• Yleisoireet: uusiutuva kuume, heikkous, väsymys
• Muutokset käytöksessä, kuten aggressiivisuus tai pelko
• Liikkumishäiriöt, kuten osittainen halvaus (pareesi) tai koordinaatio-ongelmat (ataksia)
• Limakalvojen keltaisuus (ikterus, esim. suussa) ja sameat silmät
• Laihtuminen ja samanaikainen vatsan ympäryksen kasvaminen (askiitin seurauksena) sekä siitä seuraava hengenahdistus

FIP johtaa kissan kuolemaan vain muutamassa viikossa, kun taas feline enterale coronavirus aiheuttaa vain lieviä suolistotulehduksia, ripulia ja kuumetta.

Miten kissan koronavirukset todetaan?

Jos  kissasi nukkuu enemmän kuin normaalisti, ja jos sillä on keskushermostollisia tai muita merkittäviä oireita, vie kissasi eläinlääkärin tutkittavaksi.

Jos omistajan kysely ja kliininen tutkimus viittaavat kissan koronavirustartuntaan, eläinlääkärillä on kolme mahdollisuutta varmistaa diagnoosi:

• Epäsuora diagnoosi: punktiolla otetuista veriseerumi- tai vatsanestenäytteistä voidaan erityisten testien (ELISA tai immunofluorosenssi) avulla mitata immuunijärjestelmän muodostamien vasta-aineiden määrä
• Suora diagnoosi: uloste-, veri- tai vatsanestenäyte voidaan tutkia eläinlääketieteellisessä laboratoriossa molekyylibiologisen tutkimuksen (RT-PRC, Real Time -polymeraasiketjureaktion) avulla. Jo kuolleiden kissojen granulooma voidaan tutkia patologisesti, se on varmin menetelmä tehdä
• Laboratoriodiagnoosi: veren punasolujen, joidenkin immuunisolujen (imusolujen ja verihiutaleiden) ja albumiinin vähentyminen sekä kohonnut plasmaproteiinien ja fibrinogeenin tiheys ovat merkkejä FIP-tartunnasta.

Miten kissan koronavirusta hoidetaan?

Ripulia ja kuumetta voidaan hoitaa lääkkeillä, kun kyse on FECV-tartunnasta. FIP-tartunta ei valitettavasti ole hoidettavissa. On olemassa vain hoitoja, jotka parantavat kissan jäljellä olevan elämän laatua ja vähentävät kissan kärsimystä. Jos se ei enää ole mahdollista, tulisi kissan lopettamista harkita.

Kissan koronavirus – minkälainen ennuste on?

FECV-tartunnan ennuste on yleisesti ottaen hyvä. On kuitenkin aina mahdollista, että virus mutatoituu ja aiheuttaa FIP:in. Jos tartunta lopulta johtaa FIP:iin, kissa kuolee lyhyen ajan sisällä.

Miten voin suojata kissaani koronavirukselta?

Seuraavat toimenpiteet suojaavat kissaasi koronavirustartunnalta:

• Hiekka-astian, juoma- ja ruokakupin säännöllinen puhdistus.
• Stressin välttäminen
• Tiineenä olevat kissat ja pentueet tulee tutkia säännöllisesti ja pitää loitolla tartunnan saaneista kissoista
• FIP-virusta vastaan on rokote, jonka voi antaa 16. elinviikon jälkeen. Rokote on kuitenkin kiistelty asiantuntijoiden keskuudessa.

Tutustu kissatuotteiden puhdistusainevalikoimaamme!

Lähteet:

kleintierpraxis-wandsbek.de, kleintierpraxis-ninamueller.de