Kissan anatomia

Korkeudesta riippumatta kissat hallitsevat taidon laskeutua melkein aina neljälle tassulleen. Näillä upeilla eläimillä on tämä erityinen kyky hienostuneen ruumiinrakenteensa ansiosta. Tämä johtuu määriteltyjen lihasten ja luuston täydellisestä vuorovaikutuksesta – kissan anatomia on tehty tähän. Täältä voit lukea kaiken kissan anatomisesta rakenteesta.

Kissan anatomia: tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet

Tuki- ja liikuntaelimistö koostuu lihaksista, luista ja nivelistä, mukaan lukien jänteet ja nivelsiteet. Jos kissa on sairas tai loukkaantunut, sen liikkuminen voi olla rajoittunutta.

Luuston sairaudet

Luut voivat muuttua jo nuorena synnynnäisten sairauksien tai aliravitsemuksen vuoksi. Kissojen luut murtuvat kuitenkin useimmin auto-onnettomuuden tai väkivaltaisten reviiritaisteluiden vuoksi. Eläinlääkärit voivat havaita luunmurtuman röntgentutkimuksella.

Lihas- ja nivelsairaudet

Lihakset ja nivelet pitävät kissan anatomian koossa. Jos ne eivät ole ehjiä, koko kissan keho kärsii ja kissa ontuu tai nilkuttaa. Erityisesti rappeutuvat nivelsairaudet, kuten nivelrikko (nivelten kuluminen), ovat kissoilla merkittävässä roolissa.

Näin suojaat lihasten, luiden ja muiden kehonosien hyvinvointia

Huolehdi kissasi liikuntaelimistön terveydestä antamalla sille lajinmukaista ja tasapainoista ravintoa. On tärkeää mukauttaa ruoka kissasi kunnon mukaan. Iäkkäät kissat tarvitsevat esimerkiksi vähemmän energiaa, kun taas munuaissairaat kissat tarvitsevat vähemmän proteiinia.

Jotta kissasi rakenne pysyy vakaana ja lihakset vahvoina, sinun tulee kiinnittää huomiota muun muassa seuraaviin ravintoaineisiin:

A-vitamiini

Vitamiinit ovat tärkeitä ja tukevat monia elintoimintoja. Niin myös A-vitamiini, joka on välttämätön kissan silmille, iholle ja turkille. Mutta ole varovainen: Liian suuri määrä A-vitamiinia voi johtaa patologisiin muutoksiin kissasi luurangossa. Jos sopusuhtainen kissasi painaa kolme kiloa, sinun ei pitäisi antaa sille enempää kuin 300 ky (kansainvälisiä yksikköä) A-vitamiinia päivässä.

D-vitamiini

D-vitamiini säätelee kehon kalsium- ja fosfaattitasapainoa. Näin ollen se vaikuttaa myönteisesti kissan luihin ja siten koko anatomiaan.

Koska maksa tuottaa tätä tärkeää vitamiinia vain auringonpaisteessa, erityisesti sisäkissat kärsivät usein D-vitamiinin puutteesta. Nuorella iällä tämä voi johtaa niin kutsuttuun hypokalseemiseen riisitautiin. Sairastuneiden kissojen luut ovat silloin liian pehmeitä.

Kalsium ja fosfori

Yleinen näkemys on, että kalsium on hyväksi luille. Mutta tärkeää on kuitenkin kissanruoan sisältämän kalsiumin ja fosforin suhde. Optimaalinen kalsiumin ja fosforin suhde on noin 1,2:1.

Lue lisää kissan ravinnosta.

Kissan anatomia: kissan luuston rakenne

Kissan luusto koostuu yli 230 luusta. Luiden määrä riippuu kissan rodusta. Vertailun vuoksi: Ihmisen luurangossa on vain noin 206–212 luuta.

Pää

Kallon muoto kertoo paljon eläinlajista. Kissan kallo on hyvin lyhyt ja tiivis koiran kalloon verrattuna. Se suojaa aivoja ja sen ala- ja yläleuassa on noin 30 pysyvää hammasta. Ensisilmäyksellä katseen kiinnittävät erittäin terävät kulmahampaat, joilla lihansyöjät pyydystävät ja syövät saalistaan.

Selkäranka

Ei ole väliä, onko kyseessä iso kissa (esim. tiikeri tai leijona) vai kotikissa – kaikkien lajien tukeva selkäranka koostuu noin 44–58 yhteen liittyvästä nikamasta:

• 7 kaulanikamaa
• 13 rintanikamaa
• 7 lannenikamaa
• 3 ristiluuhun sulautunutta ristiluun nikamaa
• 20–23 häntänikamaa hännän pituudesta riippuen

Mitä enemmän kissalla on häntänikamia, sitä paremmin se pystyy pysymään tasapainossa kiipeämisen aikana. Häntä on siksi välttämätön tasapainotusapuväline useimmille kissalajeille ja tärkeä osa kissan anatomiaa. On kuitenkin myös rotuja (esim. Manx), joilla ei ole geneettisesti häntää.

Raajat

Kissat saavat kiittää äärimmäisestä ponnistusvoimasta ja jopa 48 kilometrin tuntivauhdista jalkojaan. Nämä ominaisuudet tekevät niistä täydellisiä metsästäjiä luonnossa.

Kissan anatomiaan liittyy myös seuraava erityispiirre: Lapaluu ei ole kiinnittynyt kylkiluihin solisluun avulla. Vain nivelsiteet ja lihakset yhdistävät luurakenteet toisiinsa. Tämän ansiosta kissa pystyy taipumaan ja ryömimään kapeiden rakojen läpi.

Kunkin raajan alaosassa on kissan tassut, joissa on terävät ja liikkuvat kynnet. Takajaloissa on vain neljä polkuanturaa, kun taas etujaloissa viisi. Lisäksi viimeksi mainitut ovat vahvemmat ja antavat kissalle mahdollisuuden puolustautua vihollisia vastaan tai lyödä saalista.

Lähteet:
Horst Erich König und Hans-Georg Liebich: Anatomie der Haussäugetiere. Lehrbuch und Farbatlas für Studium und Praxis, 2018