Brittiläinen lyhytkarva

Brittiläinen lyhytkarva

Haetko perheeseesi rauhallista ja tasapainoista kissaa, jota voi pitää vain sisäkissanakin? Siinä tapauksessa voimme suositella roduksi brittiläistä lyhytkarvaa. Brittiläisen lyhytkarvan, jota myös britiksi kutsutaan, pehmeää turkkia ja suuria silmiä ei voi yksikään kissaihminen vastustaa. Lisäksi britti on luonteeltaan ihastuttava! Rotukuvauksemme antaa tarkempaa tietoa ja vinkkejä brittiläisen ravinnosta, terveydestä ja hoidosta.

Brittiläinen lyhytkarva on kaikin puolin helppo kissarotu. Sen ystävällinen ja rauhallinen luonne sopii lähes joka perheeseen, vaikka perheeseen kuuluisi lisäksi muita lemmikkejä tai lapsia.

Jalostus

Brittiläinen lyhytkarva kuuluu Ison-Britannian vanhimpiin kissarotuihin. Roomalaiset toivat sen aikoinaan Isoon-Britanniaan, jossa rotu eli pitkään eristyksissä. Nallekarhumaiset kissat ovat siis alkujaan peräisin Englannin kaduilta, vaikka ne jahtaavatkin hiiriä enää vain harvoin. Rotua on määrätietoisesti jalostettu jo yli 100 vuoden ajan. Ensimmäiset rodun edustajat olivat näytillä Lontoon kristallipalatsissa jo vuonna 1871.

Rodun tyyppi on vakiintunut ennen kaikkea maailmansotien jälkeen. Rotua on kehitetty risteyttämällä sen geeniperimään erityisesti persialaiskissaa ja kartusiaania. Tästä johtuen kartusiaani ja brittiläinen lyhytkarva muistuttavat paljon toisiaan tänäkin päivänä. Kansainvälinen kissaliitto FIFe jopa eriytti rodut vuonna 1970 määrittelemällä kaikki siniset kissat kartusiaaneiksi ja muunväriset kissat briteiksi, tosin tämä erottelu peruttiin vuonna 1977. Vaikka brittiläisen lyhytkarvan voi edelleen usein sekoittaa kartusiaaniin, on määrätietoisella kasvatuksella saatu rotujen ulkonäköön myös eroja. Persialaiskissan lisääminen geeniperimään on tehnyt brittiläisen vartalosta lyhyen ja pyöreän, kun taas aito kartusiaani näyttää hoikemmalta ja tyypillisemmältä kotikissalta.

Persialaiseen risteyttämällä on syntynyt myös brittiläinen pitkäkarva, joka on karvaisempi versio brittiläisestä lyhytkarvasta. Pitkäkarvaisilla briteillä on samat rotustandardit kuin lyhytkarvaisillakin, joten niitä ei erota toisistaan mikään muu kuin turkin pituus. Myös pitkäkarvaiset britit ovat lyhytkarvaisten serkkujensa tavoin luonteeltaan tasapainoisia, mukautuvia ja ystävällisiä.

Brittiläinen lyhytkarva on tunnustettu virallisesti roduksi 1980-luvun alusta lähtien, ja sittemmin britit ovat olleet usein kansainvälisten kissanäyttelyiden tähtiä.

Ulkonäkö

Brittiläinen lyhytkarva muistuttaa pyöreän päänsä, tukevan ruumiinrakenteensa ja tuuhean turkkinsa ansiosta nallekarhua. Sen ulkonäkö myös vastaa sen luonnetta!

Lyhyt, tiheä ja helppohoitoinen turkki on nallekarhumainen, samoin pyöreät korvat ja suuret keltaiset silmät. Tätä kissaa tekee mieli helliä! Ei ihme, että brittiläinen lyhytkarva kuuluu suosituimpiin kissarotuihin.

Brittiläiset lyhytkarvat ovat tukevarakenteisia ja ne kasvavat muiden suurten kissarotujen tavoin hitaasti. Brittiläinen lyhytkarva on täysikasvuinen vasta 3-vuotiaana! Naaraat painavat tällöin noin 5 kg ja kollit 7 kg.

Britit ovat myös pitkäikäisiä. Ne ovat yleensä terveitä ja voivat elää hyvässä hoidossa ja asianmukaisella ruokinnalla vähintään 15-vuotiaiksi.

Monet kissaihmiset mieltävät brittiläisen lyhytkarvan perinteiseksi siniharmaan väriseksi. Vaikka rotuun kuuluukin siniharmaita kissoja, niitä ei pidä sekoittaa kartusiaaneihin. Kuten jo todettu, sekaannukseen on kyllä syynsä. Brittiläisen lyhytkarvan risteyttämiseen on käytetty monesti kartusiaaneja. Värivalikoima on kuitenkin nykyään runsas. Rotuun kuuluukin lähes kaikenvärisiä kissoja!

Turkin värit

Yksivärinen tai kuviollinen, jokainen brittikissa on kaunis. On olemassa esimerkiksi sinisiä ja mustia yksivärisiä brittejä, mutta erityisen suosittuja ovat värimuodot lila ja beige. On punaisia, cremeä, mustavalkoisia ja kolmivärisiä kissoja. Harvinaisempien värien ystäviä voivat miellyttää esimerkiksi suklaasavu tai sinikilpikonna. Miten olisi I-lokus hopea? I-lokus merkitsee, että tietty väri esiintyy vain karvojen kärjessä, kun juuri on hopeanvalkoinen ja näkyy kissan liikkuessa.

Klassiset tabbykuvioinnit ovat monen suosikkeja. Jokainen tietää esimerkiksi hopeatabbykuvioisen “Whiskas-kissan“! Myös muut tabbykuvioinnit ovat brittiläisillä lyhytkarvoilla suosittuja. Tikattu, tiikeri tai täplikäs, kaneli, harlekiini tai naamio, 300 hyväksytyn värimuodon joukosta jokainen löytää suosikkinsa!

Brittiläisen lyhytkarvan perusvärit ovat:

Colourpoint: Pigmenttiä on vain kehon ulkonevissa osissa (kasvot, korvat, jalat, häntä ja kolleilla sukuelinalue).

Chinchilla: Vain karvojen kärjissä on tummaa pääväriä, kun taas kärjen alapuolella turkki on hopeanvalkoinen.

Tabby: Tabby ei ole pelkästään tiikerikuviollinen. Brittiläisellä lyhytkarvalla tabbykuvio voi olla tiikeri, klassinen, täplikäs tai tikattu.

Kilpikonna: Turkki on kolmivärinen. Geneettisistä syistä kilpikonnakissat ovat lähes aina naaraita.

Kilpikonnatabby: Tabby- ja kilpikonnakuvioinnin yhdistelmä.

Harlekiini: Pigmentti kattaa vain 1/6 turkista.

Van: Pääasiassa valkoinen kissa, jossa on vain yhtä muuta väriä.

Termeissä yhdistyvät usein kissan kuviointi ja perusväri. Esimerkkinä hopeatabby, jolloin hopeanvalkoisella pohjalla erottuu selvä tabbykuviointi.

Luonne

Brittiläiset lyhytkarvat ovat tasapainoisia ja ihmisrakkaita. Ne eivät ole yleensä erityisiä akrobaatteja vaan ennemmin luonteeltaan rauhallisia. Niitä mainostetaan usein täydellisinä sisäkissoina, mutta kissan mahdollisuudet elää lajityypin mukaisesti sisätiloissa eivät kuitenkaan riipu vain kissan luonteesta vaan myös kotiin järjestetyistä olosuhteista. Jos kissaa halutaan pitää pelkästään sisätiloissa, se tarvitsee monipuolisen elinympäristön, jossa on paljon kynsienteroitus-, leikki- ja piilopaikkoja! Ihmisten on leikittävä kissan kanssa. Kissa on luonnostaan petoeläin ja myös tasapainoisten kissojen sisällä asuu metsästäjä. Kissa ikävystyykin nopeasti ilman toimintaa.

Kolmiulotteisuus on tilaa säästävä keino laajentaa kissasi reviiriä. Hyvä esimerkki tästä on raapimispuu – se ulottuu paitsi kaikkiin neljään sivusuuntaan, myös ylöspäin. Kissat kiipeilevät ja tarkkailevat elinympäristöään mielellään ylhäältä päin. Jos lemmikkisi ei olisi kiinnostunut kattoon saakka ulottuvasta kiipeilytelineestä, voit rakentaa sille kiipeilypaikan myös hyllyihin.

Oikeanlainen ravinto

Laadukas brittiläisen lyhytkarvan ruoka sisältää paljon tuoretta lihaa, terveellistä proteiinia ja vain vähän kasviperäisiä sivutuotteita. Varsinaiset rotukohtaiset ruoat vastaavat vielä selkeämmin kunkin rodun erityistarpeisiin. Brittiläinen lyhytkarva tarvitsee sopivankokoisia nappuloita, jotta syöminen lyhyellä kuonolla sujuu helpommin, ja kissa pureskelee ruokaansa enemmän. Oikea ravinto ei kuitenkaan sulje pois tarvetta säännöllisiin eläinlääkärin tarkastuksiin.

Nivelsairauksien ja hypertrofisen kardiomyopatian ehkäisemiseksi rotutyypillinen britin ruoka sisältää usein lisäannoksen tauriinia ja rustolle tärkeitä ravintoaineita, kuten glukosamiinia. Ravinteet, kuten B-vitamiini ja esimerkiksi lohiöljy, antavat turkille kiiltoa.

Voit luonnollisesti tarvittaessa täydentää kissasi ruokavaliota. Tauriini vastaa hermoston verkottumisesta ja säätelee sydämenlyöntejä. Siitä ei voi saada yliannostusta, sillä liiallinen tauriini erittyy kehosta välittömästi. Puute taas voi johtaa sokeuteen, immuunijärjestelmän häiriintymiseen ja jopa sydänlihaksen jäykistymiseen. Kissoille suositeltava annos on 100–200 mg tauriinia päivässä. Siksi monet kissanomistajat täydentävät valmisruokia tauriiinilisillä. Laadukkaat öljyt pitävät turkin kiiltävänä ja lohiöljykapseleita saa hyvin varustelluista eläintarvikeliikkeistä. Sama koskee nivelten toimintaa tukevia ravintolisiä. Glukosamiinia saa sekä jauheena että nesteenä, ja sen voi tarjoilla ruoan seassa.

Lajinomaista ravintoa lukuun ottamatta brittiläinen lyhytkarva ei tarvitse mitään erityisiä hoitotoimenpiteitä. Säännöllinen käynti eläinlääkärillä, viikoittainen harjaus ja kampaaminen, lajinomainen ravinto, painon tarkkailu, yhdessä vietetty aika, rakkaus ja leikkihetket ovat paras tapa pitää nelijalkainen perheenjäsenesi terveenä ja onnellisena!

Sairaudet

Tukeva ruumiinrakenne kuormittaa brittien luustoa ja niveliä. Mikään kissa ei ole täysin suojassa sairauksilta, ja rotukissoilla riski on keinotekoisesti kavennetun geenipoolin vuoksi valitettavan usein tavallista suurempi.

Nivelsairaustaipumuksen lisäksi brittiläisten lyhytkarvojen ongelmana ovat sydänsairaudet, kuten hypertrofinen kardiomyopatia ja verisairaus nimeltä hemofilia B. Kasvattajien piirissä puhutaan paljon myös lyhenteestä PKD, eli polykystisestä munuaissairaudesta. Munuaiskystia esiintyy brittiläisten lyhytkarvojen lisäksi persialaiskissoilla ja eksoottisilla lyhytkarvoilla. Oireet puhkeavat usein vasta myöhemmällä iällä, jolloin monet kasvatuseläimistä ovat jo siirtäneet geenin jälkikasvulleen. Munuaiskystat periytyvät dominoivasti, joten kystistä kärsivä kissa periyttää ongelman aina pennuilleen. Kymmenennen elinviikon jälkeen tehty ultraäänitutkimus voi kuitenkin paljastaa taipumuksen polykystiseen munuaissairauteen. Kasvatuskissat tulisikin tarkistaa eläinlääkärillä säännöllisesti perinnöllisten sairauksien ja niiden periytymisen ehkäisemiseksi! Kun ostat pennun kasvattajalta, sinun pitäisi saada pennun emon ja isän terveystodistukset nähtäväksi.

Näin löydät oikean kasvattajan

Kasvatuskissat tulee tarkastaa eläinlääkärillä säännöllisesti perinnöllisten sairauksien varalta, ja jotta niiden periytyminen voidaan ehkäistä. Kun ostat brittiläisen lyhytkarvan, on tärkeää kääntyä ammattimaisen kasvattajan puoleen ja tarkistuttaa sydän ja munuaiset. Syntyperästä ja näyttelytuloksista riippuen lemmikkikissa maksaa useita satoja tai jopa tuhat euroa. Paljon rahaa kissasta! Asiantuntevalta kasvattajalta ostaminen kuitenkin kannattaa. Kasvattaja tarkistaa kissaemon ja kollin terveyden säännöllisesti, sijoittaa hyvään ravintoon, harkitsee kissojen sopivuutta kasvatukseen, eikä kuormita kissaemoa liikaa. Kasvattaja varmistaa, että kissanpennuilla on riittävästi aikaa kehittyä ennen kuin ne ovat valmiita luovutettavaksi uuteen kotiinsa. Yleensä ottaen kissanpentujen pitäisi pysyä emon ja sisarustensa kanssa 12 tai jopa 16 viikkoa ennen luovutusta. Tänä aikana nuori kissa oppii kaiken tärkeän, mitä tarvitaan tasapainoiseen ja onnelliseen kissanelämään uudessa perheessä! Tämä ei tietenkään ole ilmaista.

Älä luota epäammattimaisiin kasvattajiin, jotka tarjoavat paperittomia rotukissoja edullisesti. Kasvattajayhdistyksiin kuuluvat kasvattajat takaavat, että eläimet ovat terveitä, ja että niitä testataan säännöllisesti perinnöllisten sairauksien varalta. Epäviralliset “kasvattajat“, jotka haluavat toiminnastaan pääasiassa voittoa, säästävät usein terveydenhoitokuluissa tai parittavat lähisukulaisia keskenään. Seurauksena on perinnöllisistä sairauksista kärsiviä kissoja tai liian aikaisin emostaan vieroitettuja kissanpentuja, jotka muuttavat rokottamattomina uuteen kotiin.

Ammattimaisia kasvattajia löydät esimerkiksi rotuyhdistyksistä. Pidä kasvatustyötä silmällä! Vältä myös eläinten ostamista säälistä. Jos ostat paperittoman rotukissan pentutehtailijan täyteen ahdetusta talosta, teet vain tilaa uusille pennuille. Valitettavasti myös kissojen kasvatuksessa pätee vanha periaate tarjonta vastaa kysyntää.

Rotukissat eläinsuojelussa

Hieno sukupuu ei valitettavasti suojele kaikilta elämän kolhuilta, ja myös brittikissoja joutuu löytöeläintaloihin. Jos haluat kotiisi tämänrotuisen kissan ja olet valmis ottamaan myös aikuisen, luonteensa puolesta jo vakiintuneen yksilön, niitä löytyy toisinaan paikallisista eläinsuojeluyhdistyksistä. Kissa on varmasti onnellinen päästessään uuteen hyvään kotiin eläinrakkaiden ihmisten luo!

Toivotamme sinulle paljon iloisia hetkiä brittiläisen lyhytkarvasi kanssa!

Brittiläinen lyhytkarva lyhyesti:

Ulkonäkö: tuuhea turkki, pyöreä pää, tukeva vartalo.

Värit: kaikki värit.

Luonne: rauhallinen, tasapainoinen ja sopeutuvainen.

Kasvatus: brittiläinen lyhytkarva kuuluu Britannian vanhimpiin kissarotuihin.

Sairaudet: hypertrofinen kardiomyopatia, nivelsairaudet, munuaiskystat ja hemofilia B ovat yleisiä.

Ravinto: laadukas ja proteiinipitoinen kissanruoka. Varsinainen rodunmukainen ruoka ehkäisee sairauksia, antaa turkille kiiltoa ja helpottaa karvanvaihtoa.

Hyödyllisimmät artikkelimme

Maine Coon

Maine coon on nykyään yksi suosituimmista kissaroduista koko maailmassa. Rotu on Suomessakin suosittu sen luonnollisuuden, rotevuuden ja miellyttävän luonteen ansioista.

Bengalikissa

Bengalikissa on todella ainutlaatuinen kissarotu. Bengalia voidaan kutsua kotitiikeriksi sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä sen suonissa virtaa hitunen aitoa villikissan verta. Hybridikissat, kuten bengali ja savanni, ovat nykyään kuuminta hittiä kissan kasvatuspiireissä. Lue rotukuvauksestamme millainen hybridikissa on ja mitä on otettava huomioon, jos aikoo hankkia sellaisen omaan kotiinsa. Isojen kissaeläimien risteytyksenä syntyneitä kissoja näki vielä 1900-luvun alussa Euroopan eläintarhoissa. Isot hybridikissat eivät kuitenkaan lopulta olleet eläintarhojen tarkoituksiin sopivia, ja sittemmin ajatusta hybridikissoista ruvettiin soveltamaan pienempiin kissarotuihin. Villejä kissalajeja alettiin risteyttää innokkaasti kesyjen kotikissojen kanssa ja villikissahybrideistä tulikin suosittuja. Tunnetuin näistä lienee bengalikissa, joka on kesyn mustan kotikissan ja aasialaisen leopardikissan risteytys. Tulokseksi saatiin kissarotu, jolla on pitkänomainen ruumiinrakenne ja harvinaislaatuinen turkin väritys ja joka villistä sukuperästään johtuen kaipaa aina silloin tällöin kokenutta kissanomistajaa.

Ragdoll

Kissa, joka on kuin räsynukke (englanniksi ragdoll)? Ei nyt sentään! Ragdoll on kissarotu, joka miellyttää kaikkia niitä kissojen ystäviä, jotka pitävät siamilaiskissoista, colourpointeista ja muista naamiokuviollisista kissoista. Tällä lempeäluonteisella ja suurikokoisella kissalla on kaunis ja upean värinen turkki sekä kirkkaan siniset silmät.